Miina ja Ville

Perustarpeet ja yksilölliset tarpeet

Ennen kirjassa olevan teema-aukeaman yhteistä tarkastelua voidaan keskustella kaikille ihmisille yhteisistä perustarpeista. Pohditaan hetki seuraavia kysymyksiä:

• Mikä on kaikkein välttämättömintä? Mitä ilman ei voi elää (vesi, ravinto, lämpö, turvallisuus ym.)? Oppilaat pohtivat asiaa ryhmissä tai pareittain Jos ryhmä on pieni, voidaan keskustella kaikki yhdessä. Asiat kootaan taululle.

Tämän jälkeen otetaan pohdittavaksi asiat, jotka ovat hyvin tärkeitä mutta eivät välttämättömiä henkiin jäämisen kannalta (esim. perhe, ystävyys, koulutus ym.).

Lopuksi kootaan vielä ajatuksia siitä, mikä on kivaa ja mukavaa, sekä siitä, minkälaisia asioita ihmiset haluavat (vaatteet, lelut, matkustelu ym.).

Vaihtoehtoinen tapa virittäytyä aiheeseen on pohtia ja nimetä yleisesti tarpeellisia ja mukavia asioita ja kirjata ne kaikki yhtä aikaa taululle. Tämän jälkeen aletaan jaotella niitä tarvehierarkisesti aloittaen siitä, mikä on kaikkein välttämättömintä. Mietitään yhdessä, mitkä ovat ne tarpeet jotka ihan varmasti koskevat kaikkia maapallon ihmisiä ja toisaalta sitä, miten eri ihmisten tarpeet eroavat toisistaan.

Oppilaat voivat myös kaikki yksilöllisesti listata paperille tai vihkoon, joko kirjoittaen tai piirtäen juuri heille itselleen tärkeitä ja merkityksellisiä asioita, joita sitten verrataan.

Jotkut oppilaat ovat taipuvaisia vähättelemään omia muistiinpanojaan, piirustuksiaan tai käsialaansa yms. Opettaja voi vaikuttaa asiaan myönteisesti lainaamalla oppilaan vihkoa ja heijastamalla tämän ajatuksia tai piirustuksia dokumenttikameran avulla kaikkien näkyviin, korostaen samalla kyseisen tuotoksen merkityksellisyyttä ja kiinnostavuutta. Oppilas voi myös itse tulla dokumenttikameran ääreen selostamaan samalla, kun hän esittelee ajatuksiaan. Tätä on syytä harjoitella ja korostaa jatkuvasti. Viestin oppilaalle täytyy olla selkeä: sinä olet tärkeä; sinun ajatuksesi ja pohdintasi ovat tärkeitä; me kuuntelemme sinua.

Kun ihmisten yhteisistä ja eroavista tarpeista ja haluista on keskusteltu riittävästi, otetaan esille kirjan aukeaman kuva lasten oikeuksista. Kuvassa on kuusi erilaista kenttää tai tilannetta. Oppilaat jaetaan niin, että he pienissä ryhmissä, pareittain tai yksin kuvaavat sanallisesti muille, mitä kuvissa tapahtuu. Missä kuvan lapset ehkä elävät? Käyvätkö he koulua? Mistä heidän tavallinen arkensa muodostuu?

Tehtäviä

Elämänpuuni

Tavoite: Hahmottaa omaa historiaa ja lähtökohtia. Miettiä, miten ne vaikuttavat tulevaisuuteen.
Tarvikkeet: paperia ja värikyniä
Ohjeet: Jokainen oppilas piirtää paperille puun, joka edustaa häntä itseään. Puussa täytyy olla sekä juuret että oksia. Valmiiseen puuhun aletaan kerätä tietoa itsestä. Käytettävissä olevasta ajasta ja luokan tasosta riippuen voidaan miettiä yhdessä, mikä tieto olisi tärkeää. Vaihtoehtoisesti opettaja voi antaa oppilaille valmiin listan lisättävistä asioista. Kirjattavia asioita voivat olla mm. synnyinpaikka, perhesuhteet, harrastukset, asuinpaikka, aiempi asuinpaikka ja lempiaine koulussa. Myös erilaiset täydennystä vaativat lauseet ovat tähän tarkoitukseen sopivia: olen hyvä...; tarvitsen harjoitusta...; nautin...; pelkään...; olen surullinen, kun...; uskon...; haluaisin isona olla... jne. Ennen kuin oppilaat kirjoittavat tiedon puuhun, keskustellaan puun rakenteesta: mitä kuuluu juureen ja mitä oksille. Mikä merkitys juurilla on puulle?

Valmiita töitä voidaan tarkastella monella tavalla. Opettaja voi antaa tehtäväksi verrata omaa työtä muiden töihin ja etsiä yhtäläisyyksiä tai eroja – etsiä esimerkiksi joku, joka pelkää samankaltaista asiaa. Puut voidaan jättää myös jokaisen omaksi "päiväkirjaksi". Harjoituksen jälkeen on hyvä keskustella siitä, miten meidän kaikkien identiteetti rakentuu erilaisista kokemuksista ja tuntemuksista ja miten kaikki ovat yhtä arvokkaita. Hyvin homogeenisessa luokassa on hyvä avata sitä, miten erilainen puu voisi olla jossain toisella puolella maailmaa ja miten erilaiset juuret vaikuttaisivat oksien sisältöön. Opettaja voi tehdä hypoteettisen mallin esim. samanikäisen gambialaistytön puusta.

Meidän luokan tähtikuvio

Tavoite: Havainnollistaa yhtäläisyyksiä ja eroja. Oppilaat huomaavat, että toisistaan ulkoisesti poikkeavat ihmiset voivat olla sisäisesti hyvinkin samanlaisia. Kohottaa ryhmähenkeä.
Tarvikkeet: paperia/pahvia, kyniä, saksia
Ohjeet: Oppilaat piirtävät paperille viisisakaraisen tähden esimerkiksi aihion tai sapluunan avulla, jotta tähdistä tulee samanlaisia. Sen jälkeen he miettivät, mitkä tiedot ihmisestä ovat heidän mielestään tärkeitä ja olennaisia. Opettaja muotoilee vastausten perusteella viisi kysymystä. Ne voivat liittyä esimerkiksi lempimusiikkiin, harrastuksiin, pelkoihin, ystäviin jne. Kysymysten tulisi liittyä johonkin muuhun kuin ulkoiseen ominaisuuteen. Oppilaat kirjoittavat kuhunkin tähden sakaraan vastauksen kysyttyyn kysymykseen. Kun oppilaat ovat saaneet tähtensä valmiiksi, käydään vastaukset yhdessä läpi. Jokainen oppilas yrittää löytää ainakin yhden samankaltaisen vastauksen joko vierustoverin tai muun ryhmän jäsenen kanssa.

Lopuksi katsotaan, paljonko tähtien sakaroita jäi ilman linkkiä – ovatko nämä kiinnostuksen kohteet ainutlaatuisia? Miettikää mitä hyötyä siitä on, että maailmassa on niin erilaisia ihmisiä. Jos aikaa jää, oppilaat voivat kertoa ryhmälle jostakin luokkakaveristaan. Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä heillä on keskenään? Keskustelkaa siitä, mikä tekee meistä kaikista yksilöitä. Oppilaille on hyvä korostaa, että ihmisillä on sekä yhtäläisyyksiä että eroja. On tärkeää nähdä ihmisten sisäiseen maailmaan, eikä katsoa vain ulkokuorta. Tunnin lopuksi tähdet voidaan kiinnittää seinälle tai ilmoitustaululle siten, että yhtäläiset sakarat koskettavat toisiaan ja tähdet muodostavat verkoston, jossa kaikki tähdet linkittyvät toisiinsa jonkun sakaran kautta.

(Lähde: YK-liitto.)