Lasten oikeudet ja niiden toteutuminen Suomessa ja muualla

Vain Miina ja Ville -oppimateriaalin käyttöön Lasten oikeudet ja niiden toteutuminen Suomessa ja muualla

Lasten oikeuksia koskeva julistus perustuu YK:n ihmisoikeuksien julistukseen.

Joulukuun 10. päivänä vuonna 1948 Yhdistyneiden Kansakuntien Yleiskokous käsitteli ja vahvisti Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen. Joulukuun 10. päivä on nykyään kaikkialla maailmassa ihmisoikeuksien päivä.

Ihmisoikeuksien päivä

ET-ryhmän kanssa kannattaa tutustua Yhdistyneisiin Kansakuntiin pääpiirteittäin, selvittäen ainakin seuraavat perusasiat:

  • miksi ja milloin YK perustettiin
  • mitkä maat perustivat sen ja mitkä kuuluvat siihen nykyään
  • ihmisoikeuksien julistuksen syntyminen ja perustelu
  • YK:n alaorganisaatioista ja tavoitteista.
  • Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen synty 1948

Yhdistyneitten kansakuntien yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 10.12.1948.

Ihmisoikeuksien julistus (OHCHR.org)

Ihmisoikeuksien julistus laulettuna (Youtube.com)

Demokratiakoulu

Teksti tarjoaa mahdollisuuden käsitellä Lähi-idän tilannetta. Pienillekin oppilaille asiaa voi taustoittaa kertomalla, että toisen maailmansodan aikana juutalaisia vainottiin ja monta miljoonaa juutalaista tapettiin. Sodan jälkeen tämä rikos haluttiin jotenkin korvata, ja YK:n päätöksellä juutalaisille annettiin maa-alue, josta tuli Israelin valtio. Alue oli ollut brittien hallussa ja siellä asui monenlaista väkeä, arabeja ja juutalaisia, jotka joutuivat antamaan tilaa sinne muuttaville juutalaisille. Tapahtui vääryyksiä ja syntyi riitaa. Riidoista kasvoi isompia ja päädyttiin sotaan. Näin on jatkettu vuosikymmeniä. Sekä Israel että palestiinalaiset kostavat aiempia tapahtumia ja koston kierre on loputon. Näyttää siltä, että israelilaiset, joiden isovanhempia vainottiin maailmansodan aikana, vainoavat nyt palestiinalaisia. Konfliktille ei näytä olevan ratkaisua. Ollaan tilanteessa, jossa kansainvälinen yhteisö yritti tehdä oikein ja turvata yhden kansan oikeuksia, mutta sai aikaan toisen kansan oikeuksien rikkomisen, sotatilanteen ja paljon kärsimystä. Alueesta on taisteltu aina -videossa on koko tarina esitettynä kuudessa minuutissa.

Samassa yhteydessä voi myös käsitellä Jerusalemia kolmen uskonnon pyhänä kaupunkina ja kertoa lyhyesti kristinuskosta ja islamista.

Demokratiakoulu-lukua käsiteltäessä voidaan myös yhdessä tutkia miten ajatusta on toteutettu kaikkein tunnetuimmassa vapaassa koulussa. Summerhill-koulu viettää muutaman vuoden päästä satavuotissyntymäpäiviään, ja se toimii yhä Englannissa. Koulun kotisivuilla on kuvia toiminnasta, historiaa, koulun toiminta-ajatus ym. Sivusto on englanninkielinen ja ne tekstit, joita opettaja haluaa käsitellä, on käännettävä oppilaille. Kuvia on runsaasti.

Summerhill School on niin sanottu vapaa koulu, ja se on vanhin ja tunnetuin demokraattinen koulu. Koulun perusti A. S. Neill vuonna 1921 Dresdenin lähelle Saksaan Hellerauhun. Koulu sijaitsee nykyisin Leistonissa Englannin Suffolkissa, ja sitä johtaa Neillin tytär Zoe Readhead.

Summerhill noudattaa vapaan kasvatuksen periaatteita. Kaikki oppitunnit ovat vapaaehtoisia, ja koulun oppilaat saavat itse päättää ajankäytöstään. Oppilaat ja opettajat päättävät yhdessä koulun hallinnosta ja käytännön asioista.

Summerhill on osaltaan vaikuttanut kasvatukseen ja koululaitoksen kehitykseen eri maissa, mutta koulun opetuksen tasoa ja opetusmenetelmiä on myös kritisoitu voimakkaasti.

Alueesta on taisteltu aina -video (Flmsforaction.org)

Jerusalemin Itkumuuri liveweb-kamerassa (The Kotel.org)

Summerhill School

Tehtäviä

Minun unelmakouluviikkoni

Oma opintosuunnitelma ja lukujärjestys. Oppilaalla on 24–25 oppituntia viikossa. Kaikille jaetaan tyhjä lukujärjestys ja oppilaat ohjeistetaan niin, että jokainen tekee itselleen mieleisensä viikko-ohjelman. Tunnit pitää kaikki käyttää johonkin toimintaan ja opiskeluun, ne eivät saa olla välitunteja yms. Tehtävää voi varioida esim. niin, että käytetään lähtökohtana oppilaiden nykyisiä oppiaineita, jolloin ajan jakaminen niille on asia, jota tarkastellaan. Toinen vaihtoehto on, että jokainen päättää itse myös oppiaineet, asiat, joita oikeasti haluaa oppia ja jakaa ne sitten lukujärjestykseen tuntimäärän puitteissa. Tuntimäärääkin voi toki muuttaa, jos niin päätetään.

Lopuksi jokainen esittelee oman lukujärjestyksensä. Tehtävän voi myös tehdä pareittain tai ryhmissä, jolloin jokainen joutuu tekemään kompromisseja ja ryhmä esittelee lopuksi oman ihannelukujärjestyksensä.

Säännöt opettajille

Tehdään yhdessä säännöt opettajille. Kuinka heidän pitää koulussa toimia, käyttäytyä, kuinka olla oppilaiden kanssa ja opettaa. Säännöissä voi vapaasti ampua yli ja niistä saa tulla leikkimieliset, sillä jokaisen leikillään heitetyn jutun takana on usein hyvä ja tärkeä asia.

Voidaan myös tehdä säännöt vanhemmille, valmentajille, kerhonpitäjile, kaupanmyyjille, ym.

Demokratiakoulusta voi keskustella esimerkiksi Jan Steenin Kyläkoulu-maalauksen avulla.

Kyläkoulu-maalaus (WikiArt.fi)