Miina ja Ville

Jakson tekstien tarkoituksena on tarjota virikkeitä kestävän elämäntavan pohtimiseen ja ohjata uskomaan vaikuttamisen mahdollisuuksiin. Jakso alkaa aikakäsityksiä pohtivalla tekstillä. Aika tai ajan mittaus liittyy maan planetaarisuuteen. Toisaalta aikakäsitys antaa pohjan myös kestävän elämäntavan pohdinnoille. Onko meillä tämä aika ja tämä maailma, vai tuleeko niitä syklisesti uusia?

Luonnon tulevaisuutta käsittelevän jakson aloituskuvina on dystopia tai utopia – tai kaksi utopiaa tai dystopiaa.

Keskustelukysymyksiä

• Mitä kuvissa on?
• Mitä samaa niissä on?
• Mitä erilaista niissä on?
• Mitä hyvää näet niissä, miksi se on hyvää?
• Mitä huonoa näet niissä, miksi se on huonoa?
• Kumpi olisi sinun toivomasi tulevaisuus? Miksi?

Utopia

Utopia tulee kreikankielisestä sanasta ja se tarkoittaa paikkaa, jota ei ole. Utopialla tarkoitetaan tulevaisuuden ihanneyhteiskuntaa; ihannekuvaa siitä, miten asioiden tulisi olla. Monet filosofit ovat kuvanneet utopioita, Thomas Mooren utopian nimi on Utopia, Platonin utopian nimi on Valtio. Utopiat ovat usein niin täydellisiä, että ne ovat mahdottomia. Jotain voidaan sanoa utopistiseksi, kun tarkoitetaan, että se olisi hyvää mutta täysin mahdotonta.

Utopia voi olla myös myyttinen paikka, jonne vain jotkut valitut pääsevät. Tällainen on esimerkiksi Raamatun ja Koraanin Paratiisi tai tarunhohtoiset Atlantis, Eldorado ja Shangri-La.

Monet ihmiset ovat myös halunneet toteuttaa utopiansa ja lähteneet perustamaan ihannemaata. Suomalaisetkin ovat aikoinaan perustaneet ihannepaikkoja mm. Kanadaan, Argentiinaa ja Brasiliaan.

Edelleen toiminnassa oleva kansainvälinen utopia on esimerkiksi Auroville, auringonnousun kaupunki Etelä-Intiassa Pondycherryn kaupungin lähellä. Auroville on perustettu 1968, ja sen tarkoitus on olla ”yleismaailmallinen kaupunki, jossa miehet ja naiset kaikista maista voivat elää rauhassa ja jatkuvassa yhteisymmärryksessä, kaiken ahneuden, politiikan ja kansallisuuksien yläpuolella. Aurovillen tarkoitus on toteuttaa ihmisten yhteisyyttä.” Auroville pyrkii toteuttamaan YK:n ja UNESCOn ihanteita. Aurovilleen voi tutustua englanninkielisillä sivuilla.

Lapsille tuttu utopia voisi olla esimerkiksi Muumilaakso, jossa ovia ei lukita yöksi.

Dystopia

Dystopia on utopian vastakohta, ei toivottava yhteiskunta. Wikipedian mukaan sillä ”viitataan usein kuvitteelliseen lähitulevaisuuden yhteiskuntaan, jonka odotetaan syntyvän vallitsevien yhteiskunnallisten kehityssuuntien kiihtyessä huippuunsa. Tyypillisesti tuloksena on ihmisarvoa loukkaava sortoyhteiskunta tai nykyisin myös ekologisen katastrofin kokenut maailma.” Dystopiat eivät yleensä kuvaa uutta uljasta maailmaa, kuten utopiat, vaan niissä kuvataan nykyisten huonoina pidettyjen asioitten lisääntymistä ja ylivaltaa.

Tehtäviä

Piirretään oma dystopia ja utopia. Pohditaan, miten utopian toteutumista voisi edistää ja dystopian toteutumista estää. Vertaillaan oppilaiden utopioita ja dystopioita. Mitä samaa ja erilaista niissä on?

Pohditaan erilaisia näkökulmia. Voisiko sama asia olla jollekin utopia ja jollekin toiselle dystopia? Miksi? Onko asioita, joita kukaan ei voi haluta tulevaisuuteensa? Mitä ne ovat, miksi niitä ei kukaan voi toivoa? Onko asioita, joita jokainen toivoo tulevaisuuden maailmaan? Mitä ne ovat, miksi kaikki haluavat niitä?