Seurausetiikka ja velvolllisuusetiikka

Vain Miina ja Ville -oppimateriaalin käyttöön Seurausetiikka ja velvolllisuusetiikka

Matematiikan läksy

Tehtävä oppilaan kirjan sivulla 10 sopii hyvin keskustelun pohjaksi. Annetaan oppilaille riittävästi aikaa kehitellä tarinalle loppu joko yksin tai kaverin kanssa. Luetaan kaikkien loppuratkaisut ja pohditaan niitä. Opettaja voi kysyä, onko jollakulla kokemuksia tällaisesta avusta ja onko se karhunpalvelus vai ihan vain kaverin auttamista hankalassa tilanteessa. Asian voi rauhassa problematisoida ja tunnustaa myös sen vaihtoehdon, että joskus voi olla tärkeää selvitä ikävästä tilanteesta vaikka kyseenalaisinkin keinoin. Mikä voisi olla sellainen tilanne?

Oikean ja ja väärän perusteet

Velvollisuusetiikka määrittää tekojen moraalisen arvon teot oikeuttavan yleisen periaatteen perusteella. Velvollisuuseettinen teoria voi antaa esimerkiksi tietyn luettelon teoista, joita saa tai ei saa tehdä (sääntö voi olla esimerkiksi ”tietoisen yksilön tappaminen on aina kiellettyä”). Velvollisuusetiikka voi myös antaa yhden perustavan eettisen säännön, jonka pohjalta muut pysyvät eettiset säännöt johdetaan.

Seurausetiikka määrittää tekojen moraalisen arvon näiden tekojen tarkoitettujen seurausten perusteella. Seurausetiikan tunnetuin muoto on utilitarismi (engl. utility, 'hyöty'). Seurausetiikka voi asettaa esimerkiksi eettisen toiminnan johtavaksi periaatteeksi, että on pyrittävä tekemään tilanteessa aina se teko, jonka seurauksena on kaikkien ihmisten kannalta suurin mahdollinen hyöty. Tämänkaltaiset periaatteet eroavat velvollisuusetiikasta siinä, että velvollisuusetiikan mukaan jotkin tietyt teot ovat aina kiellettyjä, kun taas seurausetiikan perusperiaatteesta seuraa, että jokin normaalisti paheksuttavana pidettävä teko voi jossain tietynlaisissa tilanteissa olla moraalisesti hyväksyttävä.

Velvollisuusetiikkaa ja seurausetiikkaa ei sellaisinaan esitellä tämän ikäisille oppilaille, mutta näitä kahta lähestymistapaa voidaan pohtia yhdessä, esimerkiksi omantunnon käsitteestä ja teon seurauksien arvioinnista käsin.

Omatunto

Kielitoimiston sanakirja määrittelee omantunnon käsitteen seuraavasti: omatunto on ihmisyksilön toimintaa ohjaava välitön tietoisuus oikeasta ja väärästä.

Tehtäviä

Omantunnon pohdinta

Oppilaiden pohdintoja omastatunnosta. Jokainen kirjoittaa lapulle, mitä omatunto hänen mielestään tarkoittaa. Laput kootaan ja niitä tutkitaan. Oliko oppilailla samantyyppisiä ajatuksia? Millä tavoin määritelmät erosivat toisistaan?

Paripohdinta

Oppilaat keskustelevat pareittain tai kolmen hengen ryhmissä siitä, voiko omatunto ohjata tekemään oikeita tekoja vai pitääkö päätöksenteossa käyttää muunlaista ajattelua? Kertooko omatunto sinulle vastauksen kaikkiin oikean ja väärän kysymyksiin? Lopuksi keskustellaan yhdessä.

Teon seurauksien arviointi

Keskustellaan yhdessä siitä, voimmeko tietää varmuudella tekojemme seuraukset. Pohditaan sanaa karhunpalvelus.

Karhunpalvelus

Karhunpalvelus-sana on peräisin Ranskasta. Karhunpalveluksella tarkoitetaan palvelusta, josta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Sanonta juontuu 1600-luvulta ranskalaisen Jean de La Fontainen eläinsadusta Karhu ja puutarhuri. Faabelissa karhu yrittää auttaa nukkuvaa isäntäänsä hätistämällä tämän otsalta kärpäsen mutta tekee sen kivellä ja murskaa vahingossa isäntänsä pään. La Fontainen runo päättyy opettavaiseen lauseeseen: "Vaikka mitä parhain oli tarkoitus, ei hyväksi ole kellekään karhunpalvelus!"

Karhunpalvelus-sanan etymologiaa (Historianet.fi)