Yhdenvertaisuus

Yhdenvertaisuuden toteutuminen Suomessa ja muissa maissa

Suomen perustuslain mukaan ihmisiä ei saa kohdella eriarvoisesti sukupuolen, sukupuolisen suuntautumisen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveyden tai vammaisuuden takia.

Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa henkilöön liittyvät tekijät eivät saa vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin päästä koulutukseen, saada työtä ja erilaisia palveluja.

Vain Miina ja Ville -oppimateriaalin käyttöön Yhdenvertaisuus

Yhdenvertaisuus tarkoittaa kaikille ihmisille samoja ihmisoikeuksia ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksia, riippumatta kansalaisuudesta, etnisestä alkuperästä, seksuaalisesta suuntautumisesta, iästä, sukupuolesta, vammasta, sairaudesta tai näihin rinnastettavasta. Yhdenvertaisuus yhteiskunnassa merkitsee samoja mahdollisuuksia päästä koulutukseen, saada työtä ja sosiaalisia palveluja.

Yhdenvertaisuus ei tarkoita samoja yhteiskunnallisia etuuksia tai lainsäädännön perusteella myönnettäviä oikeuksia kaikille yksilöille tai ihmisryhmille, vaan etuuksia ja oikeuksia rajoitetaan lainsäädännössä moraalisin sekä rationaalisin perustein.

Yhdenvertaisuus ei myöskään tarkoita erilaisten ideologioiden, arvojen, oikeuskäsitysten, elämäntapojen, ihmissuhteiden tms. keskinäistä yhdenvertaisuutta, vaan yhdenvertaisuus koskee ainoastaan ihmisiä yksilöinä lain edessä.

Suomen perustuslaissa yhdenvertaisuuden periaate viittaa sekä syrjinnän kieltoon että ihmisten yhdenvertaisuuteen lain edessä.

(Lähde: Wikipedia.)

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo: täytyykö kaikille olla kaikkea samaa?

Yhdenvertaisuus merkitsee yhtäläisiä mahdollisuuksia, mutta ei sitä, että “kaikki jaetaan aina tasan kaikille”. Toinen ihminen voi tarvita enemmän tukea kuin toinen. Niin ikään ihmiseltä voidaan evätä jokin oikeus, joka myönnetään toiselle, kun epäämiselle on olemassa perusteet. Yhdenvertaisuus ei kuitenkaan merkitse heikomman ihmisen parempaan asemaan asettamista, sillä samanlainen kohtelu ei kuitenkaan takaa yhdenvertaisuutta, sillä ihmisten lähtökohdat ja mahdollisuudet vaihtelevat yksilöllisesti. Yhdenvertaisuuden turvaamiseksi on laadittu kansainvälisiä ja kansallisia sopimuksia ja lakeja.