Miina ja Ville

Aihe kuuluu opetussuunnitelman osaan Yhteisö ja ihmisoikeudet, jossa alkuopetuksen aikana on keskusteltu mm. kodista ja koulusta yhteisöinä. Tämän kokonaisuus painottaa yhteiselämän pelisääntöjen ymmärtämistä. Alustavasti tuodaan esille myös lain ja moraalin käsitteen ero.

Keskustelu edellyttää turvallista ryhmää ja hyväksyvää ilmapiiriä. Kun ET-oppilaat yleensä tulevat eri perusluokista, on ryhmän ryhmäyttämiseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Yhteisö -sisältöaluetta voidaan tarkastella oman opiskeluryhmän avulla. Tärkeätä on tuoda esille jokaisen yksilön merkitys tärkeänä yhteisön jäsenenä ja myös huomata oman toiminnan merkitys muiden hyvinvointiin ja tulevaisuuteen. Yhteisön toimintaan ja yhteisössä elämiseen liittyviä sääntöjä tarkastellaan vastavuoroisina sopimuksina. Opetellaan myös kantamaan vastuuta koko ryhmää palvelevista tehtävistä.

Tutustumisleikit johdattelevat luontevasti Yhteisö-teemaan ja ryhmäytymisen tavoitteeseen. Tutustumisleikkien ohella tarkastellaan yhteiselämään liittyviä asioita ja ilmiöitä myös tutkimalla erilaisia ryhmiä ja käsitteellistämällä niihin liittyviä ilmiöitä. Toiminnan jatkuvuuden kannalta on myös hyvä muodostaa ryhmälle rakenteita (työskentelymuotoja, sopimuksia ja tavoitteita), jotka tukevat opiskelua jatkossa. Sisältö Ihmissuhteet liittyy läheisesti yhteisön aihepiirin käsittelyyn. On hyvä muistaa, että oppilailla on erilainen kokemus ET-ryhmässä toimimisesta. Tätä asiaa voi käyttää voimavarana esim. valitsemalla uudelle ryhmäläiselle kummioppilas, joka auttaa uutta tulokasta liittymään uuteen ryhmään. Aluksi yhdessä oppilaiden kanssa tarkastellaan, miksi koulussa on ET-opetusta ja miksi oppilas siihen osallistuu.

Tässä aihepiirissä toteutuvat erityisesti aihekokonaisuudet Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys.
Aihekokonaisuuksia ei opeteta erikseen, vaan niiden tavoitteet ja sisällöt toteutuvat luokkatyössä ja käsiteltävien aiheiden yhteydessä.

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
ET-opetukseen kuuluvat selkeimmin seuraavat aihekokonaisuuden tavoitteet:

• oppilas oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään
• oppilas tutustuu muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin.

Sisällöistä ET-tunneilla tulevat käsittelyyn ainakin:

• oma kulttuuri
• muut kulttuurit ja monikulttuurisuus
• ihmisoikeudet
• taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa.

On syytä huomata, että oma kulttuuri ET-oppilaiden kohdalla tarkoittaa paitsi yleistä suomalaista kulttuuria myös erityisesti suomalaista ja kansainvälistä uskonnotonta kulttuuria. Jos ryhmässä on maahanmuuttajataustaisia oppilaita, oma kulttuuri on kyseisen lapsen perheen kulttuuri, ei yleissuomalainen kulttuuri.

Nuorten oppilaiden opetuksessa pääpaino on oman kulttuurisen ja katsomuksellisen identiteetin rakentaminen asioita pohtien ja niistä keskustellen. Laajempi tutustuminen muihin kulttuureihin ja katsomuksiin on mielekästä vasta, kun omasta identiteetistä on jonkinlainen käsitys. Tästä syystä mm. eri uskontojen oppien esittely ei kuulu 1.–5.-luokkien opetussuunnitelmaan, vaan muihin kulttuureihin tutustutaan lapsen arkielämän näkökulmasta ja paikallisten olojen pohjalta. Kulttuureihin ja katsomuksiin liittyviä asioita käsitellään siinä laajuudessa, kuin ne ovat oppilaiden kiinnostuksen ja kysymysten kohteena.

Keskeinen opetusaihe asennetasolla on Ihmisoikeudet ja suvaitsevaisuus. Lasten ja nuorten asenteet kehittyvät ja vakiintuvat erittäin nuorina, esimerkiksi jyrkän rasistisen asenteen "valinta" tapahtuu ruotsalaiskokemusten mukaan jo 10–11-vuoden iässä.

Ihmisoikeuksia lähestytään lasten oikeuksien ja arkipäivän asioiden kautta. Mikäli YK:n ihmisoikeuksien julistusta halutaan käyttää, tulee siitä valita katkelmia tai yksinkertaistettu lapsille laadittu versio. Ikäkaudelle keskeisiä kysymyksiä ovat esim. oikeus huolenpitoon, koulutukseen ja fyysiseen koskemattomuuteen. Jokaisen ihmisen yksilöllisyys ja arvokkuus on myös hyvän itsetunnon perusta.

Suvaitsevaisuutta kuten muitakaan asenteita ei voida suoraan opettaa. Tärkeätä on havaita, millaista käyttäytymistä ryhmässä sallitaan ja suositaan sekä millaisia esikuvia ja esimerkkejä otetaan tarkasteltaviksi.

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
ET-opetukseen kuuluvat selkeimmin seuraavat aihekokonaisuuden tavoitteista:

• oppilas oppii muodostamaan oman kriittisen mielipiteen
• oppilas oppii osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta
• oppilas oppii kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja.

ET-tunneilla tulevat käsittelyyn ainakin seuraavat sisällöt:

• erilaiset osallistumis- ja vaikuttamiskeinot demokratiassa
• osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä

Oman mielipiteen muodostamista, esittämistä ja perustelemista harjoitellaan kaikilla tunneilla.

Demokratian perussääntöjä opetellaan myös. Tärkeätä osallistumisen ja vaikuttamisen kehittämisessä on omien ET-opintojen suunnittelu ja arviointi yhdessä ryhmän kanssa. Oman koulun ja lähiympäristön erilaisten epäkohtien korjaamiseen ET-ryhmä voi myös aktiivisesti osallistua.

Aiheeseen virittäytyminen ja jakson yhteissuunnittelu

Jakso sisältää sekä oppilaiden kokemuksiin perustuvaa ainesta, esim. ryhmään tai valehtelemiseen liittyvät osiot, että opetettavaa ainesta, kuten ihmisoikeuksien luonteeseen tai kultaiseen sääntöön perehtyminen.

Yhteisen suunnittelun tavoite on nostaa esille ne aiheet ja työskentelytavat, joista oppilaat ovat eniten kiinnostuneita. Samalla hahmotetaan ajankäyttöä. Opintokokonaisuutta voidaan suunnitella ajatuskarttojen avulla. Tällöin nousee esiin tutkimuskohteita, kysymyksiä ja selvitettäviä asioita. Kokonaisuuden aloituskuva ja siihen liittyvät kysymykset voivat toimia johdantona aiheeseen.

Jos oppilaat ovat tottumattomia yhteisen tai oman työn suunnitteluun, voidaan ensin harjoitella asiaa. Valitaan opettajan antamista vaihtoehdoista ja suunnitellaan pienempiä osuuksia opettajan valmistelemaan kokonaisuuteen. Kiinnostavimpia suunnittelukohteita ovat opintokäynnit yms. erityisen mieluisat asiat. Näin voi hiljalleen edetä vaativampaan opiskelun suunnitteluun. Ryhmän ja omat opintosuunnitelmat kirjataan vihkoon ja palataan niihin jakson ja oman työn arvioinnin yhteydessä.

Satu Honkala ja Ritva Tuominen