Teemme työtä yhdessä

Tekstin tarkoitus on virittää keskustelua kahdesta pääteemasta: Yhteisöllisyys ja Säännöt.
Tekstissä on erehdyksessä kursivoitu sanat "ihmisten verkostot". Se on yhteisö-käsitteen selite, ei opeteltava termi.

Yhteisöjä tarkastellaan työjaon ja toisten ihmisten tarpeellisuuden kautta. Lisäksi pohditaan, millaisia asioita yhteisön toiminta edellyttää.

Tehtävät 1–2 liittyvät työnjakoon ja yhteiskunnan toimintaan. Leivän tietä on jo yleisesti kuvattu tekstissä, tehtävän tarkoitus on tekstin pohjalta laatia tarkempi kuvaus ja piirtää ajatuskartta oman perheen tai koulun leivän tiestä. Samanlainen tutkimus voidaan tehdä tehtävässä mainitusta juustosta tai muusta oppilaiden valitsemasta tuotteesta.

Säännöistä voidaan keskustella arkikokemusten avulla. Oppilaita ohjataan näkemään tavan, säännön, lain ja toisaalta eettisen periaatteen erilaisuus. Helpoimmin asia hahmottuu seuraamusten kautta; veitsen ja haarukan käyttöä vastoin hyviä tapoja pidetään epäesteettisenä, veitsellä syöjää ei ehkä kutsuta hienoille päivällisille. Pelin sääntöjen rikkominen johtaa siihen, ettei sääntöjen vastaista pelaajaa huolita mukaan; muut saattavat suuttua ja pelin ilo on pilalla. Pelin tai leikin säännöt voidaan kuitenkin sopimuksella muuttaa. Liikennesääntöjen rikkomisesta voi aiheutua vaaraa ja vahinkoa. Siitä seuraa usein myös rangaistus. kuten kaikkien muidenkin lakien rikkomisesta. Lakia voidaan kuitenkin muuttaa eduskunnan päätöksellä.

Eettinen oikea/väärä on riippumaton sovituista säännöistä ja säädetyistä laeista. Sääntö tai laki voi olla eettisesti oikein tai väärin, vaikka ihanteena tietysti on, että säännöt olisivat oikeudenmukaisia. Eettisesti vääristä teoista seuraa moraalista paheksuntaa, vaikka ne olisivatkin laillisia tai sääntöjen sallimia. Sääntöjen ja lakien noudattaminen ei välttämättä ole eettisesti oikein.

Kansalaistottelemattomuutta käsitellään erityisesti isompien oppilaiden kanssa, mutta se voi nousta esiin myös pienten oppilaiden keskusteluissa.

Pienten oppilaiden iässä pyritään toimimaan kiltisti, siten kuin äiti tai opettaja odottavat tai määräävät tai miten säännöissä sanotaan. Monimutkaisemman eettisen näkökulman ymmärtäminen on vielä vaikeaa, mutta sitä tulee kuitenkin tukea. Eettisen ajattelun edistymisen yksi askel on teon tarkoituksen ja tekijän motiivin merkityksen ymmärtäminen. Harjoitukseksi on helppo keksiä erilaisia pulmia, kuten esim. "Kumpi on tuhmempi, Ville, joka rikkoo yhden kupin, kun hän ottaa salaa kiellettyjä karkkeja kaapista vai Kalle, joka vahingossa pudottaa kolme kuppia, kun hän auttaa äitiä keittiötöissä?"

Lapset ovat taipuvaisia kannattamaan tiukkoja sääntöjä ja ankaria rangaistuksia. Eettisten kysymysten monitahoisuuden näkemiseen pitää ohjata. On hyödyllistä pohtia syy-seuraussuhteita ja tehdä ajatuskokeita lasten esittämien mielipiteitten pohjalta: Mitä sitten tapahtuisi, jos tehtäisiin esittämälläsi tavalla? Millainen olisi lopputulos? Jos tämä tapahtuisi sinulle, mitä ajattelisit? Miltä sinusta tuntuisi?

Tehtävät 3–5 liittyvät sääntöihin ja oikeudenmukaisuuteen.
Koulun säädösten mukainen rangaistuskäytäntö ja oppilaan oikeudet on hyvä selittää. Perusopetuslaki 36 § (Finlex).

Satu Honkala ja Ritva Tuominen