Valehteleminen

Pohdintatehtävien tarkoitus on havainnollistaa totuudellisuuden ja hienotunteisuuden merkitystä. Ryhmässä toimiminen edellyttää toisaalta luotettavuutta ja rehellisyyttä, toisaalta hienotunteisuutta ja toisten huomioon ottamista.

Pienten oppilaiden on joskus vaikea hahmottaa toden ja keksityn rajaa tai valehtelemisen merkitystä. Vaatii myös harjaannusta huomata, milloin toisen ihmisen puhetta on sopivaa myötäillä, milloin taas haetaan toisenlaista reaktiota. -Teinpäs hyvää mehua! - Niin teit. - Olenpa mä lihava. - Niin olet! Aiheen käsittelyä jatketaan tekstissä Hienotunteisuus ja valkoinen valhe.

Hankala tilanne

Kuvissa nähdään seuraavan sivun tekstin aiheet. Kaikenlaiset kertomukset ovat kuitenkin yhtä oikein. Aluksi kuvia tarkastellaan yhdessä ja kerätään havaintoja ja mahdollisia tulkintoja.

Hienotunteisuus ja valkoinen valhe

Yhdessä kerätään hienotunteisia ilmaisuja ja sanoja. Jokainen voi opetella välttämään loukkaavaa puhetta ja toisten tahallista ärsyttämistä. Jokainen voi myös opetella lisäämään sietokykyään ja hallitsemaan vihan tunteita. Keskustellaan myös siitä, millaista on rakentava kritiikki.

Esimerkiksi sämpyläpalautetta voidaan harjoitella: kun pitää kertoa toiselle epämiellyttävä asia, se kannattaa tehdä hienovaraisesti niin, että ensin sanotaan jotain hyvää, sitten ikävämpi asia ja lopuksi taas jotain kivaa. Viesti mene perille paljon paremmin kuin suoraan töksäyttäen. Oppilaat osaavat keksiä ja esittää erilaisia epähienoja ja hienotunteisia pikkudialogeja esim.:

- Anna mun kirja takasin, sä olet hautonut sitä jo viikon ja mä tarviin sen nyt. 
- Kiva, että säkin oot tykänny siitä mun kirjasta. Mä muuten tarvisin itsekin sitä, voinks mä saada sen vaikka huomenna? Jos se on sulla kesken, niin mä voin antaa sen sitten vielä takasin sulle.

Satu Honkala ja Ritva Tuominen