Ihmisen ja luonnon vuorovaikutus

Jakson aluksi tutkitaan lähiympäristöä ja opitaan tekemään siitä havaintoja. Keskusteluteemana on ihmisen ja luonnon vuorovaikutus.

  • Miten ihmisen vaikutus näkyy luonnossa?
  • Miten luonnon vaikutus näkyy ihmisessä?
  • Mitä tarkoittaa, että ihminen on osa luontoa?

Taidetta luonnosta

Tekstin ja tehtävien tarkoitus on ohjata oppilaat tutustumaan luontoaiheiseen taiteeseen. Helppoja suomalaisia kohteita löytyy eri taidelajeista, ohessa muutama esimerkki:

  • musiikki: J. Sibelius (Karelia-sarja, Ristilukki, Kuusi jne), E.J. Rautavaara (Cantus arkticus)
  • maalaustaide: Wright, Gallen-Kallela, Halonen
  • valokuvaus: I. K. Inha, H. Hautala
  • kirjallisuus: Y. Kokko

Muuan helposti onnistuva luontotaiteen tuottamisen muoto ovat haiku-runot. Haiku on sääntöjen mukaan kirjoitettu pieni runo. Lisätietoa löytyy runsaasti mm. Internetistä. Pienten oppilaitten kanssa riittävät yksinkertaiset perussäännöt:

  1. Tavumäärä
    Ensimmäisellä rivillä on viisi tavua. Toisella rivillä on seitsemän tavua. Kolmannella rivillä on viisi tavua, toisin sanoen 5 - 7 - 5.
  2. Haikulla ei ole nimeä.
  3. Haikussa on kaksi osaa.
    Haiku jakautuu rivien välistä kahteen osaan. Jako tapahtuu ensimmäisen tai toisen rivin jälkeen, siis joko 5/7 - 5 tai 5 - 7/5. Osien välissä voisi olla välimerkki, mutta sitä ei yleensä ole tapana kirjoittaa näkyviin. Haikussa on kaksi "kuvaa", jotka asettuvat vastakkain yllättävällä tavalla.
  4. Haiku on kuin tuokiokuva tai pysäytetty hetki. Loppusointua ei ole. Perinteisessä haikussa mainitaan usein esimerkiksi lumi, putoavat lehdet tai jokin eläin, josta voi päätellä vuodenajan. Usein käsitellään luontoa. Haiku ilmaisee tai vihjaa enemmän kuin vähistä sanoista voi suoraan lukea. Haikussa kuvataan siis ulkoisia, konkreettisia asioita. Näiden asioiden kautta pyritään pääsemään runoilijan mielentilaan käsiksi sinä hetkenä, kun hän nämä asiat koki.

Oppilaille voi kertoa haikusta sen verran, kuin kiinnostusta riittää. Perusohje on kolme riviä, niiden tavumäärä ja luontoaihe. Haikuja on helpointa kirjoittaa ulkona. Oppilaita kehotetaan valitsemaan mikä tahansa paikka, kohdistamaan katseensa yhteen kohtaan ja tavuohjeen mukaan kirjoittamaan, mitä näkyy. Näin syntyy haikuja, esim.

Lehti ja puita
muurahainen kipittää
kantaa lehteä

Näistä yhden kohdan tuokiokuvista on helppo päästä alkuun. Tavujen laskeminen kiehtoo yleensä myös niitä oppilaita, jotka eivät muuten halua kirjoittaa runoja. Haikut voi kerätä ryhmän runokirjaksi, kuvittaa korteiksi jne.

Miten voin suojella luontoa?

Ensin on pohdittava, miksi luontoa täytyy suojella. Asia vaikuttaa itsestään selvältä, mutta koska olemme taitavia ja kriittisiä ajattelijoita ryhmässämme, kyseenalaistamme asioita. Lopulta toteamme tässä yhteydessä, että ympäristön suojeleminen on välttämätöntä.

Oppilaiden ajatuksia kerätään taululle ja vaaditaan perusteluja mielipiteille. Katsotaan, löytyykö luokassa yhteistä ajatusta, vai ovatko käsitykset keskenään ristiriitaisia.

Ympäristöaiheesta löytyy runsaasti materiaaleja. Alla olevista osoitteista saa hyviä lajittelu-, paperinkeräys- ja kierrätysvinkkejä.

Tässä yhteydessä on mahdollista tarkistaa koulun ympäristöohjelma. Tutkitaan yhdessä oppilaiden kanssa, mitä oman koulun ympäristöohjelmassa sanotaan esim. kierrätyksestä, veden kulutuksesta jne. Jos ympäristöohjelmassa oppilaiden mielestä on puutteita, voidaan asiasta tehdä aloite. Tämä on oppilaiden arkipäivän todellisuuteen liittyvä lähestymistapa.

Lasten kanssa on turhaa ihmetellä ilmastonmuutosta ja maalata kauhukuvia luonnon ja elinympäristömme tämänhetkisestä tilasta. Parempi on katsoa yhdessä eteenpäin, koettaa tehdä jotain konkreettista ja pohtia luontoa säästävän elämäntavan mahdollisuutta.

Maailmanperintö

Unescon maailmanperintöopetuksen tavoitteisto on sisällytetty elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmaan. Lisää maailmanperintöopetuksen aiheita on opetussuunnitelmassa.

  • Maailmanperinnön käsite
  • ET-opetus ja maailmanperintö
  • WHE ET:n oppisisällöissä

Maailmanperintökohteita voi käyttää monenlaisten työtapojen avulla ET-opetuksen aineistona. Luontevia ovat kaikki tutkimiseen liittyvät työmuodot kuten erilaiset simuloinnit ja roolipelit, joissa pohditaan, miksi joku kohde tulisi suojella, ja projektityöt, joissa oppilas hankki tietoa valitsemistaan kohteista ja esittelee niiden avulla sovittua kysymystä

Tekstin ja tehtävien avulla on tarkoitus tutustua maailmanperinnön käsitteeseen ja Suomen maailmanperintökohteisiin. Aihepiiriä voidaan laajentaa myös muihin, esimerkiksi naapurimaiden kohteisiin ja lähialueen historiaan tutustumiseen.

Maailmanperintökohteen käsitettä voidaan lähestyä siten, että oppilaat miettivät omasta lähiympäristöstään kohteita, jotka pitäisi säilyttää tuleville sukupolville. Kohteet esitellään ja niiden tärkeys perustellaan. Samalla voidaan ottaa esille maailmanperintökohteiden kriteerejä, sillä oppilaat todennäköisesti esittävät luontokohteita (esim. lähimetsä, kaunis paikka), kulttuurikohteita (esim. oma kotitalo, hieno julkinen rakennus, koulu) ja yhdistelmäkohteita lähiympäristöstään.

Ruoka tulee luonnosta

Tekstin alun kysymyksillä on tarkoitus tuoda esille ravintoketju sekä kasvissyöjät ja lihansyöjät. Kysymys "Mitä maitotuotteita sinä syöt?" on painovirhe. Kysymysten tulisi kuulua:

  1. Miten lehmä ja juusto liittyvät yhteen?
    Juusto on valmistettu lehmän tuottamasta maidosta. Lehmä syö ruohoa ja tuottaa maitoa, josta voidaan tehdä juustoa. Monien mielestä juusto sijoittuu ravintona kasvissyönnin ja lihansyönnin väliin. Ihminen ei voi syödä kaikkia kasveja, kuten esim. ruohoa, mutta voi käyttää ruohon energian hyväkseen lehmän avulla.
  2. Mitä lehmä syö?
    Lehmä on kasvinsyöjä ja ravintoketjun alkupäässä. Lehmä ei ole minkään pedon pääasiallinen saaliseläin, mutta lehmiä kasvatetaan ravinnoksi.
  3. Mitä sinä syöt?
    Ihminen on sekasyöjä. Jotkut ihmiset ovat kasvissyöjiä, jotkut lihansyöjiä. Lihansyöjänä ihminen sijoittuu ravintoketjun yläosaan. Juuri mikään ei käytä ihmistä ravintonaan, mutta ihminen syö esim. lehmänlihaa.

Tekstin avulla on tarkoitus opettaa kasvien ja fotosynteesin merkitys maapallon elämän ja ihmisen olemassaololle. Kestävä kehitys edellyttää kasvien hyvinvoinnin turvaamista. Voidaan keskustella myös lihansyönnin ekologisesta merkityksestä; kaikki maapallon ihmiset eivät voisi olla lihansyöjiä, sillä maapallo ei pysty tuottamaan niin paljon lihaa.

Ihmisen kulttuuri ja maailmankatsomus näkyy usein ruokavaliossa. Voidaan keskustella eri kulttuuripiirien ja uskontojen ruokavalioista sekä oppilaiden omista ruokavalioista. Terveellisen ruokavalion merkitys ihmisen hyvinvoinnille on syytä tuoda esille, mutta on syytä varoa pitämästä mitään tiettyä ruokavalionäkemystä muita parempana.

Ruokavalioihin liittyviä nimikkeitä selvitetään. Ne ovat todennäköisesti oppilaille tuttuja, mutta eivät merkitykseltään selviä. Vegetaristi syö kasveja, mutta usein myös eläinkunnan tuotteita kuten maitoa ja voita, joiden saamiseksi eläimiä ei tarvitse tappaa. Vegaani syö vain kasvikunnan tuotteita.

Satu Honkala ja Ritva Tuominen