Kielitietoisuus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kielitietoisuus nähdään toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavana periaatteena. Tässä kielitietoisuus määritellään opetussuunnitelman perusteisiin ja Opetushallituksen aiempiin julkaisuihin nojaten.

Koulun toimintakulttuurissa kielitietoisuus tarkoittaa

  • kielen keskeisen merkityksen tunnustamista vuorovaikutuksessa ja oppimisessa,
  • tietoisuutta oppilaiden eri kielistä ja kielimuodoista
  • oppilaiden kielivarannon käyttämistä
  • kielten arvostamista ja näkymistä oppilaitoksen arjessa.

Oppimiskäsityksessä ja opetuksessa kielitietoisuus tarkoittaa

  • kielen, tiedon ja oppimisen yhteyden ymmärtämistä: kielellä viestitään, tuotetaan tietoa, ajatellaan, luodaan tietorakenteita, käsitellään tunteita, rakennetaan ja ilmaistaan identiteettiä,
  • tiedonalojen yleisen ja erityisen kielen tuntemista,
  • opittavan sisällön kielilähtöistä tarkastelua, koska käytetty kieli ja tieto ovat aina yhteydessä toisiinsa,
  • eri aineiden tekstitaitojen tunnistamista ja kielitietoisia työtapoja kaikissa oppiaineissa. 
Luokan taululla näkyy otsikkona erisnimet, eli isot alkukirjaimet. Esimerkkeinä ihmisten ja eläimien kutsumanimet, paikkakunnat ja muut maantieteelliset nimet, sekä elokuvien, kirjojen ja lehtien nimet.
Kuva: Kari Kuukka