Opetusjakson alkaessa

Opetusjakso on sisällöllinen kokonaisuus, siksi sen pituus vaihtelee. Yläkoulussa kokonaisuus on yleensä laajempi kuin alakoulussa.  

Innosta aiheeseen. Ilman motivaatiota tekstiin paneutuminen on vaikeaa, oli teksti sitten millaisessa muodossa ja millaista tahansa. Sisältöön voi virittäytyä lyhyen videon, kuvien, kirjallisuuden jne. avulla ja keskustellen, mitä oppilaat tietävät aiheesta ennalta. Padlet ja vastaavat digitaaliset työkalut toimivat hyvin ennakkotiedon keräämisessä. Mutta myös muutamien salaperäisten avainsanojen ilmestyminen opetustilan seinälle, taululle tai ”hirsipuuhun” voi olla tehokas tapa aloittaa keskustelu.

Kartoita oppilaiden aikaisempi osaaminen ja tekstitaidot opetusjakson alussa. Se kannattaa tehdä sekä suullisesti että kirjallisesti. Tällainen tehtävä voi olla lyhyt keskusteluhetki tunnin alussa, jolloin oppilaat saavat valita sanojen joukosta yhden, jonka haluavat selittää muille suullisesti. Suulliset tehtävät voi tehdä myös ryhmässä. Silloin ryhmälle annetaan sanaliuskat, joita he selittävät vuorotellen toisilleen. Opettaja kiertää havainnoimassa tilannetta. Sen jälkeen oppilaat valitsevat sanoja, jotka selittävät kirjallisesti. Valitse sellaiset sanat, joiden pitäisi olla tuttuja aiemmin opitusta.

Tällainen opetusjakson aloitus edistää ja ylläpitää työrauhaa, koska tässä työtavassa kaikki voivat osoittaa taitojaan.  

Laadi oppilaille sanasto ja käsitekuvio opetusjakson/kokonaisuuden keskeisistä käsitteistä. Esimerkkejä löydät liitteistä (LIITTEET 2 ja 3). Alemmilla luokilla käsitekuvion voi tehdä yhden oppitunnin sisällöstä ja yhdistää se myöhemmin toisen käsitekuvion kanssa, jos sisällön käsittely jatkuu. Monialaisissa kokonaisuuksissa käsitekuvio on hyvin tärkeä. Se muodostaa ”sateenvarjon” käsiteltävän sisällön ylle ja auttaa kokonaisuuden hahmottamisessa.

Sanastoon voi liittää keskeisten käsitteiden lisäksi myös muuta oppimisen kannalta oleellista sanastoa. Oppilaat etsivät itsenäisesti sanoille merkitykset. Siihen ei käytetä oppitunnilla aikaa. Jokainen voi käyttää omaa vahvinta kieltään. Hyviä kokemuksia on siitä, että saman kieliryhmän oppilaat etsivät merkityksiä yhdessä. Sanasto orientoi opiskeltavaan aiheeseen ja aktivoi aikaisempaa tietoa sisällöstä. Siitä on apua oppitunneilla.

Käsitekuvioon ja sanastoon palataan silloin, kun käsite tulee esille opetuksessa. Näin selviävät mahdolliset virheet omassa sanastossa.