Kirjoitetun tekstin käsitteleminen oppitunnilla
Seuraavat työtavat ovat sukua Reading to Learn -menetelmälle ja genrepedagogiikalle, mutta mukana on myös muita menetelmiä.
Lue lisää Reading to Learn -menetelmästä (LIITE 1) ja tutustu menetelmää soveltaneen opettajan ajatuksiin.
Oppitunnin jäsentäminen
Jäsentäminen auttaa oppilaita ja vaikuttaa myös työrauhaan. Selosta, mitä tunnilla tullaan tekemään.
Esimerkki
- Katsotaan video.
- Keskustellaan videosta.
- Opettaja esittelee avainkäsitteet.
- Luetaan oppikirjan teksti kappale kerrallaan: jokainen lukee itse.
- Avataan käsitteet parin kanssa tai opettajan kanssa. Keskustelu.
- Tehdään omat tekstit itsenäisesti/parin kanssa/opettajan kanssa
- Tarkistetaan tekstit.
Ennen lukemista
Valitse käsiteltäväksi sisällön kannalta keskeinen teksti. Se voi olla oppikirjan tai muualta lainattu tai itse laatimasi teksti. Selvitä keskustelemalla, miksi teksti on tehty ja mihin laajempaan yhteyteen se liittyy.
Esittele teksti kokonaisuutena. Pidempikin teksti tuntuu hallittavalta, kun oppilaille tulee siitä kokonaiskuva. Videosta tai kuunneltavasta tekstistä kerrotaan sen kesto. Esittele tekstin rakenne ja se, miten teksti etenee. Digitaalista tekstiä on myös helppo muotoilla värien, tekstin koon, tummennosten jne. avulla. Digitaaliseen tekstiin voi merkitä ennalta kappaleittain, mitä kappaleessa tapahtuu. Selostetaanko siinä tapahtuma vai kuvataanko ilmiötä, annetaanko selitys vai perustellaanko.
Esimerkki, Veden olomuodot
Seuraavan tietotekstin aihe on aineen kolme olomuotoa. Esimerkkiaine on vesi.
Ensimmäisessä kappaleessa selitetään, mistä olomuoto johtuu. Sitten kuvataan aineen rakenneosien liikettä kiinteässä aineessa eli jäässä ja nestemäisessä aineessa eli vedessä. Mitä ovat aineen rakenneosat?
- Atomit, molekyylit, ionit. (Kaikki oppilaat tietenkin osaavat nämä…)
Toisessa kappaleessa selitetään, miten vesi muuttuu höyryksi. Selitetään, että olomuodon muuttumisen aiheuttaa lämpötilan muuttuminen. Muistatteko veden sulamispisteen? Entä kiehumispisteen?
- 0°, 100° (…ja nämä)
Tekstissä siis kuvataan ja selitetään aihetta. Kuvaaminen vastaa kysymykseen millaista ja selitys minkä vuoksi.
Tekstin rakentumista voidaan harjoitella sen jälkeen, kun tekstejä on esitelty useammilla oppitunneilla.
Yhteinen lukeminen ja eriyttäminen
Kertaa oppilaiden kanssa kaksi asiaa. Kaikkien pitäisi tietää, mikä on virke ja mikä on kappale, koska niitä käytetään tekstin avaamisen yhteydessä apuna.
Lukekaa teksti kappale kerrallaan. Teksti voidaan lukea vuorotellen ääneen, opettaja voi lukea osan tekstiä ja oppilaat osan. Teksti luetaan samaan aikaan, mutta eriyttäen. Kerro oppilaille, mitä kappaleessa tapahtuu. Kuvataanko siinä jotakin , määritelläänkö siinä käsite, selostetaanko tapahtumia järjestyksessä, selitetäänkö syitä…
Avaa kappaleen keskeiset ja vieraat käsitteet kysymysten avulla. Kysymykset ovat sellaisia, että kaikki löytävät niihin vastauksen. Valitse avattaviksi ne käsitteet, jotka ovat sisällön ymmärtämisen kannalta keskeisiä ja jotka tulevat toistumaan. Avaa substantiivit käyttämällä toimintaa ilmaisevia verbejä ja monia eri toimintoja sisältävät verbit (esim. historiassa miehittää) luettelemalla eri toimintoja).
Avaa myös tiedonalojen kielelle ominaisia rakenteita lukemisen aikana, esim. partisiipit, lauseenvastikkeet. Luokanopettajan/aineenopettajan ja suomenopettajan/erityisopettajan yhteisopettajuudesta on saatu hyviä kokemuksia, kun toinen opettaja keskittyy käsitteiden ja toinen kielellisten rakenteiden avaamiseen.
Työskentelyä voidaan eriyttää siten, että taitavat lukijat lukevat omatoimisesti, parin kanssa tai pienessä ryhmässä. He saavat käsitteitä avaavat kysymykset etukäteen ja etsivät niihin vastaukset parin kanssa tai ryhmässä. Kun työtapa tulee tutuksi, oppilailta voi edellyttää itsenäisempää työskentelyä.
Taitavat lukijat voivat lukea omatoimisesti, parin kanssa tai pienessä ryhmässä. He voivat saada käsitteitä avaavat kysymykset etukäteen ja etsiä niihin omatoimisesti vastaukset parin kanssa tai ryhmässä. Kun työtapa tulee tutuksi, oppilailta voi edellyttää omaehtoisempaa työskentelyä.
Tekstissä voi olla metaforisia ilmaisuja, kuten esimerkiksi päättäjiä seuraavan median nimitys vallan vahtikoira tai tuhoalueelle ensin kasvavan lajin nimitys pioneerilaji, joiden avaaminen on tärkeää. Myös oppilaat voivat esittää kysymyksiä tekstikohdista, joita he eivät ymmärrä.
Kysy niin, että kaikki voivat löytää vastauksen.
Esimerkki. Jyrsijät
”Myyrät, hiiret ja sopulit syövät lähinnä kasvisravintoa. Nämä jyrsijät nakertavat jatkuvasti kasvavilla hampaillaan kovaakin ravintoa. Myyrät ja hiiret joutuvat kilpailemaan muiden kasvinsyöjien kanssa ravinnosta, joten nirsoiluun ei ole varaa. Ruokavalioon kuuluu monenlaisia kasvinosia, marjoja, siemeniä sekä puiden ja pensaiden kuorta. Myös hyönteistoukat ja sienet kelpaavat.”
Arponen ym. 216, Elo, Metsä. Otava. Helsinki. s. 56.
Opettajan kysymykset:
- Millä nimellä kutsutaan pikkunisäkkäitä (sana on esiintynyt aikaisemmin), joilla on vahvat hampaat?
- Mikä on yhteinen nimitys kaikelle, mitä joku syö?
Kysymyksiä voi helpottaa vielä ilmoittamalla, missä kohdassa tekstiä sana on, esimerkiksi ”toisessa virkkeessä” Eri oppiaineiden materiaaleissa ohessa on esimerkkejä kysymyksistä, joihin taitavat lukijat etsivät tekstistä vastaukset.
Kysymysten avulla löydetään tekstistä keskeiset käsitteet, jotka oppilaat siirtävät omiksi muistiinpanoikseen joko maalaamalla tai alleviivaamalla riippuen siitä, onko kyseessä digitaalinen vai painettu materiaali. Osa käsitteistä on käsitekuviossa ja niiden paikka kokonaisuudessa osoitetaan. Osa käsitteistä on uusia, sisällön oppimisen kannalta olennaisia. Edelliset esimerkit olivat kertaavia tehtäviä. Esimerkkejä tietoa täydentävistä tehtävistä löytyy eri oppiaineiden liitteistä sekä etusivun PowerPoint-esityksestä.
Lukemisen jälkeen – uuden tekstin tuottaminen
Aloita keskustelu tekstin sisällöstä, kun se on luettu ja käsitteet avattu. Oppikirjateksteissä kuvat ovat olennainen osa. Kertaa vielä keskeiset käsitteet ja varmista, että jokainen on kirjannut ne muistiinpanoiksi.
Kuvaa oppilaille, millaisen tekstin tuottamista harjoitellaan. Mallitekstinä on yhdessä luettu teksti tai osa tekstistä. Lyhyet tuottamistehtävät harjaannuttavat pidempien tekstien kirjoittamiseen. Pidempienkin tekstien kohdalla mallitekstillä on samankaltainen tehtävä. Ensin tarkastellaan tekstiä, sitten tuotetaan rakenteeltaan ja etenemistavaltaan samankaltainen teksti, jossa käytetään tiedonalojen kielen käsitteitä. Teksti voi olla käsitettä määrittelevää, kuvaavaa, selostavaa, selittävää jne. riippuen mallitekstistä.
Tuottamistehtävät voivat olla luetun tekstin sisältöä kertaavia tai täydentäviä ja syventäviä. Kertauksessa malliteksti ohjaa tuotettavan tekstin rakennetta ja sisältöä. Jos teksti on mallina tietoa täydentävälle tekstitehtävälle, uusi teksti rakentuu ja etenee samaan tapaan kuin malliteksti, mutta sisältö muuttuu. Digitaaliset alustat mahdollistavat monenlaisia toteuttamistapoja. Tehtäviä voi myös helpottaa antamalla virkkeen alkuja.
Mallitekstejä käytetään, kun tekstin tuottamista opetetaan ja opitaan. Tavoitteena on, että kaikki oppivat. Tekstien tuottamisessakin eriyttäminen on tärkeää. Uuden tekstin tuottamisessa osa voi kirjoittaa ryhmässä, parin kanssa tai itsenäisesti. Opettaja työskentelee niiden kanssa, jotka tarvitsevat ohjausta.
Muistiinpanoista kertaavaksi tekstiksi opettajan johdolla
Valitse tekstistä keskeinen sisältö/keskeiset sisällöt. Avatut käsitteet ovat näkyvissä joko taululla tai oppilaan muistiinpanoissa. On tärkeää liittää muistiinpanoihin myös yleisen tiedonalan kielen verbejä. Tällaisia verbejä ovat esimerkiksi muodostua, muodostaa, määritellä, edetä jne. Myös historiassa monimuotoista toimintaa kuvaavat verbit on syytä sisällyttää muistiinpanoihin, kuten esimerkiksi miehittää, tunnustella rauhaa, vallata jne.
Ohjaa oppilaita muodostamaan virkkeitä käsiteltävästä asiasta. Auta oppilaita olemalla itse kirjuri ja tukemalla virkkeiden muodostamista. Uudessa tekstissä käytetään tiedonalojen kieltä, mutta helpotetaan rakenteita.
Esimerkki
Tekstin keskeinen sisältö: ” Ääni syntyy värähtelevän kappaleen värähtelyjen siirtyessä sitä ympäröivään väliaineeseen ja edetessä pitkittäisenä aaltoliikkeenä, ääniaaltoina.”
Muistiinpanot: värähtely, väliaine, aaltoliike, ääniaalto
Yhteinen kirjoittaminen opettajan johdolla:
OPETTAJA: ” Ääni syntyy, kun… Miten jatketaan?
OPPILAS: ”Kun kappale värähtelee.”
OPETTAJA: ”Kirjoitetaan Ääni syntyy, kun kappale värähtelee. Etsikää sana siirtyessä. Mikä on verbin perusmuoto?”
OPPILAS: ”Siirtyä”
OPETTAJA: ”Perusmuoto siirtyä, hyvä. Värähtely siirtyy. Mihin, ympäröivään…?”
OPPILAS: ”Väliaineeseen”
OPETTAJA: ”Väliaine on tärkeä sana. Väliaine voi olla kiinteää, nestettä tai kaasua. Muistattehan olomuodot. Millä tavalla ääni kulkee? Toiseksi viimeinen sana. Se kuvaa äänen liikkumista.”
OPPILAS: ”Aaltoliikkeenä”
OPETTAJA: ”Hyvä, miten tästä voisi kirjoittaa hyvän virkkeen muistiin? Ääni on…mitä?”
OPPILAS: ”Ääni on aaltoliikettä. ”
OPETTAJA: ja kappaleen värähtely…mikä verbi, sama kuin mennä eteenpäin?
OPPILAS: ”Etenee.”
OPETTAJA: ” Kirjoitetaan siis tällainen teksti Ääni syntyy, kun kappale värähtelee. Värähtely siirtyy väliaineeseen. Se etenee aaltoliikkeenä välittäjäaineessa. Ääni on aaltoliikettä.”
Kun oman tekstin tuottamista on harjoiteltu opettajan johdolla, voidaan oppilaita ohjata kirjoittamaan tekstiä ryhmässä tai parin kanssa.
Muistiinpanoista tekstiin ryhmässä, parin kanssa tai itsenäisesti
Taitavat kirjoittajat voivat tuottaa kertaavan tai täydentävän tekstin muistiinpanojen pohjalta ryhmässä, parin kanssa tai itsenäisesti. Erityisesti parityöskentelystä on saatu hyviä kokemuksia. Oppilaille voi antaa mallitekstin ja avainkäsitteet sekä ohjeet valmiina.
Esimerkki
Oppikirjan teksti/malliteksti: ”Metsän ekosysteemi on toimiva kokonaisuus
Metsän eliöt, siis kasvit ja eläimet, muodostavat yhdessä eliöyhteisön. Siinä eliöt ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään eli vaikuttavat toisiinsa suoraan tai toisten eliöiden kautta. Ravinto ja siihen sisältynyt energia siirtyy ravintoketjuissa eliöyhteisön eliöiltä toiselle, kasvista kasvissyöjään ja edelleen petoon. Ravintoketjut yhdistyvät monimutkaisiksi ravintoverkoiksi. Yhdessä eliöt ja elottoman luonnon ympäristötekijät muodostavat metsän ekosysteemin. ”
Arponen ym. (2016) Elo, Metsä. S. 89. Otava. Hki
TEHTÄVÄ. Määrittele metsän ekosysteemi.
Yhdistä ensin käsite oikeaan selitykseen.
eliö Jollakin on suhde toiseen, jokin vaikuttaa toiseen.
eliöyhteisö Siitä saadaan energiaa.
ravinto Niitä ovat esimerkiksi valo, ilman lämpötila, vesi ja maaperän ravinteet.
ravintoketju Sen muodostavat kasvit ja eläimet yhdessä.
ympäristötekijät Siinä ravinto siirtyy toiselta eliöltä toiselle.
Käytä omassa tekstissä kaikkia edellä olevia käsitteitä. Voit käyttää samaa otsikkoa.
Edelliset esimerkit olivat kertaavia tehtäviä. Esimerkkejä tietoa täydentävistä tehtävistä löytyy eri oppiaineiden liitteistä.