Taide- ja taitoaineet
Taide- ja taitoaineissa työvälineiden nimitykset ovat aineen erityistä sanastoa. Nimitykset tulevat tutuiksi, kun kotitalousluokan laatikoissa on nimilaput sinne kuuluville välineille tai kuvataiteen purkkien kyljissä sanat ”siveltimet”, ”hiilet” jne. Musiikissa osa soittimista tulee tutuksi oppitunneilla, mutta tavallisimmista orkesterisoittimista voi laittaa kuvat ja nimet musiikkiluokan seinälle. Nimeäminen auttaa erityisesti niitä oppilaita, jotka opiskelevat suomea toisena kielenään.
Erilaista toimintaa kuvaavat verbit kuuluvat myös aineen erityiseen kieleen. Taikinaa alustetaan, kankaita neulataan, siveltimellä laveerataan ja pesäpallossa saattaa palaa. Tällaisten verbien avaaminen on tärkeää. Niistä saa myös hauskoja sanan merkitystä laajentavia keskusteluja, esimerkiksi miksi jalkapallossa syötetään ja pientä lasta syötetään. Perustoimintaverbeistä voi tehdä kuvallisia ohjetauluja opetustilan seinille ainakin silloin, kun ryhmässä opiskelee valmistavasta opetuksesta siirtyneitä suomea toisena kielenään opiskelevia.
Ohje on keskeisin tekstilaji kaikissa taito- ja taideaineissa. Sanaston ja erityisesti toimintaverbien ymmärtäminen helpottaa ohjeen lukemista ja ymmärtämistä, samoin ohjeen rakenteen tunteminen. Kun ymmärtää, miten ohje perustaltaan rakentuu esimerkiksi kotitalouden oppikirjassa, tekstiililuokan taululla tai opettajan antamana sitä on helpompi tulkita. Ohjeen tunnistaminen tekstilajina opitaan parhaiten ohjetta tarkastelemalla ja omia ohjeita laatimalla.
Esimerkki. Ohjeen harjoitteleminen kotitaloustunnilla
Luetaan yhdessä kirjallinen ohje (kirjasta tai opettajan taululle kirjoittama), 2. tutkitaan ohjeen rakennetta: ruokaohjeen esittely, ainemäärät, vaiheittaiset ohjeet imperatiivissa tai passiivissa, 3. avataan verbit ja muu sanasto, 4. tehdään uusi ohje yhdessä opettajan toimiessa kirjurina. Uutta ohjetta varten annetaan ainemäärät, kypsennysajat yms. ja käytettävät verbit perusmuodossa, mutta satunnaisessa järjestyksessä. Opetusta voi eriyttää niin, että tukea tarvitsevan tekevät ohjeen opettajan kanssa, muuta itsenäisesti tai parin kanssa. Harjoittelua voi keventää harjoittelemalla ohjetta esimerkiksi Halloween-pataruokaa varten.
Esimerkki. Ohjeen harjoitteleminen suullisesti ja havainnollistaen liikuntatunnilla
Opettaja sanoo ohjeen toistaen ja havainnollistaa vaiheet. 2. Opettaja kertaa ohjeen vaiheet ja ilmaisutavan (käytetäänkö esim. yksikön vai monikon imperatiivia vai passiivia. 3. Oppilaat suunnittelevat ryhmässä ohjeen jollekin harjoitukselle rakennetta noudattaen. 4. Ryhmät ohjaavat harjoitukset vuorotellen. Opettaja korjaa ja tukee.
Kaikissa taito- ja taideaineissa on myös kirjoitettuja tekstejä, joihin oppilaat tutustuvat. Oppikirjojen ja muun opetusmateriaalin tekstit kuvaavat, selostavat, ohjaavat ja selittävät asioita. Näiden tekstien tarkasteluun ja lukemiseen soveltuvat samat työtavat kuin muissa aineissa. Kuvataiteessa visuaalinen lukutaito on tärkeää- oppilas tarvitsee kuvaa tulkitessaan myös käsitteitä. Käsitteitä tarvitaan myös musiikin ”lukemiseen”, kun luokassa arvioidaan esimerkiksi musiikin vaikuttavuutta. Käsitteiden opettaminen ja oppiminen sujuu kielitietoisesti, kun ensin tarkastellaan, miten erilaisia käsitteitä on määritelty ja tehdään sitten omia määritelmiä joko avaten esimerkiksi oppikirjan takana olevia määritelmiä tai laatimalla tietyllä rakenteella samankaltaisten käsitteiden määritelmiä.