Biologia ja maantieto

Biologian oppimateriaalien tekstit sisältävät paljon käsitteitä. Osa käsitteistä on määritelty täsmällisesti ja useissa oppikirjoissa on erillinen sanasto, jossa on suppeita määritelmiä käsitteille. Suppeiden määrittelyjen pulma on se, että määritelmään on pakattuna paljon tietoa, mutta vähän sitä avaavaa aineista. Siksi käsitteiden oppimiseen ja niiden varmistamiseen pitäisi kiinnittää jatkuvasti huomiota. Opiskelijan pitää myös itse oppia määrittelemään ja käyttämään täsmällisiä käsitteitä omissa teksteissään.

Luonnontieteellisen ilmiön kuvaus tai tapahtuman vaiheiden selostus ovat tyypillisiä biologian tekstilajeja. Lisäksi kaikissa teksteissä on paljon syy- ja seuraussuhteita, kun käsitellään jotakin laajempaa ilmiötä. Tämä kuuluu luonnontieteiden ominaisuuksiin. Selittävä teksti, syy- ja seuraussuhteet, voivat Teksteissä syyt ja esiintyä sellaisinaan, mutta monesti ne ovat ilmiön kuvauksen tai muutoksen selostamisen yhteydessä. Esimerkiksi veden kolme olomuotoa ominaisuuksineen voidaan kuvata ensin ja sen jälkeen selittää, että olomuodon muutos johtuu lämpötilan kohoamisesta.

Biologian oppimateriaaleissa voi tavata tekstejä, joissa syys- ja seuraussuhteet jäävät irrallisiksi, koska sidosteisuus puuttuu tekstistä. Tähän kannattaa opetuskeskustelussa kiinnittää huomiota ja selittämistä voi harjoitella lisäämällä sidosteisuutta. Seuraavassa esimerkiksi on kuviteltu teksti ja uusi teksti, johon on lisätty sidosteisuutta ja yritetty selventää syy- ja seuraussuhteita:

Esimerkki

Kun kasviplankton lisääntyy, vesi samentuu ja muuttuu tummaksi.  Eläinplankton ja pohjan pienet eläimet lisääntyvät myös. Särkikalat syövät pohjaeläimiä. Ne lisääntyvät muita kaloja enemmän. Nämä kalat kaivavat eliöitä pohjasta. Sieltä vapautuu ravinteita. Vesi muuttuu sameaksi. Pohjan kasvit eivät saa enää valoa ja siksi ne vähenevät.

Kun kasviplankton lisääntyy, vesi samentuu ja muuttuu tummaksi. Eläinplankton syö kasviplanktonia ja siksi myös eläinplanktonia ja pohjan pieniä eläimiä tulee enemmän. Särkikalat syövät pohjaeläimiä ja nyt ne saavat enemmän ravintoa. Sen vuoksi särkikaloja tulee veteen enemmän kuin muita kaloja. Kun särkikala kaivaa eliöitä pohjasta, veteen vapautuu lisää ravinteita ja vedestä tulee niin tummaa ja sameaa, että pohjan kasvit eivät saa enää valoa.

Kirjoitetun tekstin lisäksi biologiassa vaaditaan kuvien, graafien ja tilastojen luku- ja tulkintataitoa. Lisäksi oppilaalla  pitäisi olla taito esittää tulkintansa suullisesti tai kirjallisesti ja siihenkin hän tarvitsee ohjausta.

Opetusjaksoon orientoiva sanasto, käsikuvio ja oppituntien jäsentely ovat työtapoja, jotka sopivat biologiaan. Aineen tekstitaitojen harjoittelu alkaen täsmällisestä käsitemäärittelystä laajemman ilmiöön kuvaamiseen on helppo liittää jokaisen oppitunnin osaksi. Tämä auttaa biologian peruskäsitteiden oppimisessa ja omaksumisessa sekä tekstien lukemisessa ja tuottamisessa. Käsitemäärittelyä tukee käsitteitä avaavien kysymysten teko, kun tekstejä käsitellään.  

Esimerkki

Oppimateriaalin teksti:

”Kun lämpötila nousee yli nollan asteen, jää sulaa vedeksi, nesteeksi ja vesimolekyylit pääsevät liikkumaan toistensa ohi, mutta ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa vetysidoksilla.”

Symmetria, digikirja, Hius- ja kauneusalan fysiikka

Avaavia kysymyksiä käsitteestä lämpötila, neste ja vuorovaikutus:

  • Mikä on syy siihen, että jää sulaa vedeksi. Mikä nousee?
  • Kun jää sulaa siitä tulee vettä. Tämä on yksi veden olomuoto. Mikä olomuoto vesi on?

Nesteessä molekyylit eivät pysy paikallaan, vaan liikkuvat, mutta ne ovat yhteydessä toisiinsa vetysidoksilla. Mikä sana tarkoittaa molekyylien  yhteyttä, suhdetta?

Kun kielitietoinen työtapa on oppilaalle tuttu, voi sitä nopeuttaa esittelemällä tekstin sen alussa ja antamalla avainkäsitteet tekstin ohessa ja käsitteitä avaavat kysymykset tehtävämuodossa. Tästä on esimerkkejä liitteissä:

Mallitekstien avulla biologiassa on helppo harjoitella omaa tuottamista, koska moneen sisältöön sopii esimerkiksi samanlainen käsitemäärittely, kuvaus tai selostus. Esimerkiksi eri soluelimet voidaan määritellä samalla rakenteella, samoin kuin kasvi- ja eläinlajeja.

Erilaisten koevastausten harjoittelu on biologiassa hyödyllistä. Hyvä malliteksti on tässäkin mainio apuvälinen. Hyvän koevastauksen mallista voidaan tarkastella eri tekstilajeja, tekstin etenemistä ja johdonmukaisuutta, käsitteiden määrittelyä jne. Tähän voidaan ohjata harjoittelemalla niitä sisältöjä, jotka ovat keskeisiä opittavassa asiassa, ei irrallisista aiheista eikä yleisesti. Jos opetusjaksossa esimerkiksi eri elimistöt ovat keskeistä sisältöä, koevastausta harjoitellaan juuri niistä. Oppilaat voivat harjoitella koevastausta ja verrata sitten omaa vastaustaan hyvään mallivastaukseen.

Esimerkkejä biologian kielitietoisista materiaaleista on liitteissä (LIITTEET 3-5):

Kuten muissakin aineissa, on maantiedossakin paljon käsitteitä, joiden merkityksen muuttumiseen pitää kiinnittää huomiota. Esimerkiksi maantiedon kirjojen vanhemmissa painoksissa puhutaan intiaaneista, kun tarkoitetaan yhteisellä nimellä Amerikan alkuperäiskansoja. Kielitietoisuutta on pohtia tiettyjen käsitteiden käyttöä, ja siihen oheinen Riku Hämäläisen artikkeli antaa aineksia. Myös oppilaiden kanssa kannattaa keskustella asiasta.  

 

Liite