Lukeminen on muuttunut. Edelleen on niitä oppilaita, jotka lukevat paljon ja monipuolisesti. Heille syntyy runsaan lukemisen myötä kyky erottaa eri tekstilajit toisistaan. Heille kehittyy tekstitaitoja, joiden avulla he edistävät ja voivat osoittaa koulussa omaa oppimistaan. Mutta oppilaiden joukossa on yhä enemmän niitä, joille sujuva lukeminen on vaikeaa. Moni ei jaksa keskittyä pidemmän tekstikokonaisuuden lukemiseen, ja monelle luetun ymmärtäminen ja tekstien tulkinta on hankalaa. Tämä näkyy kaikenlaisten tekstien lukemisessa.
Tekstit ovat yhä useammin digitaalisia: kuvan, liikkuvan kuvan ja kirjoitetun tai puhutun tekstin yhdistelmiä. Niiden lukemiseen tarvitaan monilukutaitoa. Digitaalisen lukemisen myötä ns. silmäilevä lukeminen on yleistynyt. Syventyvä ja syvällinen lukeminen digitaalisessa ympäristössä ei ole helppoa, siksi sitä on erityisesti opiskeltava ja opittava.
Monen oppilaan ongelmana on motivaation puute. Kaikki oppilaat eivät enää pidä lukemista hyödyllisenä. Kielitietoisen opetuksen työtapoja käytettäessä motivaation ja kiinnostuksen herättäminen on tärkeää. Yhteinen lukeminen vaikuttaa myönteisesti lukukokemukseen, samoin omien tekstien tuottaminen paperille tai digitaalisesti kuvien ja liikkuvien kuvien kanssa.
Kaikenlainen lukeminen edistää oppimista. Kaunokirjallisuuden lukeminen vaikuttaa myönteisesti eri oppiaineissa vaadittavien tekstitaitojen omaksumiseen. Tiedonalojen kieleen, tietotekstien lukemiseen ja omaan tuottamiseen pitäisi kiinnittää erityistä huomiota, sillä tekstitaidot ovat keskeisiä kaikissa oppiaineissa, myös taide- ja taitoaineissa. Taitojen opettaminen tietoon liitettynä kuuluu jokaiseen oppiaineeseen.
Lue lisää
