Kotipaikkakuntani historiaa

3. Helsingin syntyhistoriaa

Vanha Helsinki Vantaanjoen suulla

Munkkiniemi6

Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjoen suuhun vuonna 1550. Vantaanjoki oli keskiajalla maamme huomattavimpia liikenneväyliä, sillä vesireitit olivat tiestöä merkittävämmässä asemassa. Kosken sivuitse kulki myös Turku-Viipuri -maantie. Sen länsipuoliselle mäelle kaupunki rakennettiin.

Kaupunki kuin kylä

Kaupungissa asui parhaimmillaan 5-600 asukasta. Maalaiskylää muistuttaneessa puukaupungissa oli kirkon lisäksi raatihuone, koulu ja sairaala. Asuinrakennukset oli tehty hirrestä. Satamasta vietiin tervaa, voita, nahkoja ja turkiksia. Tuontitavarana oli suola. Asukkaat siirrettiin kuninkaan käskyllä muualta Suomesta perustettuun kaupunkiin.

Kuninkaankartanosta nimi muistona

Vanhakaupunginkoskessa oleva Kuninkaankartanonsaari on saanut nimensä kaupungin puolustukseksi rakennetusta kartanosta, jonka kaksikerroksinen hirsirakennus valmistui 1551. Parhaimmillaan saarella asui yli 200 virkamiestä, käsityöläistä, sotilasta ja laivamiestä sen toimiessa sotaväen marssien kokoamis- ja levähdyspaikkana. Venäläiset hävittivät saaren rakennukset 1570-luvulla, mutta rakennusten jäänteitä on löydetty 1900-luvun alun kaivauksissa. Kuninkaankartano siirrettiin pois, ja kaupunkikin siirtyi vuonna 1640 Vironniemeen eli nykyiseen Kruunuhakaan.

Tutustumiskäyntejä museoihin tai historiallisiin kohteisiin

- Vanhakaupungin alue
- Senaatintori
- Sederholmin talo (elämää 1700-luvun Helsingissä)
- Ruiskumestarin talo (pikkuporvariskoti 1860-luvulta)
- Työväenasuntomuseo (hellahuoneita 1900-luvulta)
- Tuomarikylän museo (kartano-koti)

TEHTÄVIÄ:

1. Perehdy valitun historiallisen kohteen tai alueen historiaan etukäteen yksin tai ryhmässä. Esittele paikka muille tutustumiskäynnin yhteydessä.

2. Vertaa eri tutustumiskohteita keskenään. - miten ne sijoittuvat (kaupunkiympäristöön tai kulttuurimaisemaan esim.)
- miten ne eroavat toisistaan (rakennusten ominaisuudet, rakennusten asukkaiden elämäntapa jne.)
- piirrä samantyyppisiä tekijöitä eri kohteista: esimerkiksi ikkuna- ja ovimuotoja, koristeaiheita jne.

3. Kirjoita muistikuvia museokohdekäynnin jälkeen. Mikä jäi erityisesti mieleen, mikä oli yllättävintä, mitä uutta opit ?

Lähdeaineistoa:

Lampinen-Uuksulainen-Karlson: Helsinki ilmakuvina, 1983.

- teokseen on koottu viistokuva eri puolilta Helsinkiä (viistokuva on lentokoneesta otettu viistosti alaspäin otettu kuva, jossa ei näy horisonttia; erotuksena tavallisesta ilmakuvasta, joka kuvataan lentokoneesta suoraan ja jonka pohjalta valmistetaan kartat)

Karjanoja: Rinnastuksia Signe Branderin kuviin Helsingistä, 1983.

- S.B. kuvasi Helsingin kantakaupunkia 1900-luvun alussa. M.K. ikuisti samat näkymät 1980-luvun alussa, johon mennessä suurin osa niistä oli ehtinyt muuttua merkittävästi.