Lukion oma musikaali: <3 Pienempi kuin kolme Hatanpään lukiossa
<3 Pienempi kuin kolme oli tamperelaisen Hatanpään lukion vuoden 2010 musikaali. Sen käsikirjoitus, musiikki, sanoitukset ja koreografiat sekä muu toteutus oli kaikki oppilaiden itsensä tekemää.
Näytelmätekstin käsikirjoittaminen käynnistettiin lehtori Virpi Matalan ohjauksessa äidinkielen ja kirjallisuuden soveltavalla kurssilla. Ennen joululomalle lähtöä oli koossa valmis käsikirjoitus, tammikuussa kohtauksia hiottiin ja alettiin harjoitella. Kirjoittajista kolme abiturienttia oli musiikkilinjalta, ja mukana oli kuusi yleislinjan abia ja yksi toisen vuoden yleislinjalainen. Kymmenen kirjoittajaa jakaantuivat viideksi pariksi, joista kukin kirjoitti yhden kohtauksen.
Alkuideana oli ajatus hippimusikaali Hairin tekemisestä. Kun se ei osoittautunut mahdolliseksi, päätettiin tehdä oma musikaali. Kaikki teemat tulivat opiskelijoilta, ja opettaja kirjoitti niistä ensimmäisen synopsiksen. Idea aikajatkumosta tuotti teemaksi sarjan kohtaamisia ihmisten välillä. Vuosi 1918 oli opiskelijan idea, ja sota vei ajatukset vihollisryhmiin, Berliiniin, natseihin ja juutalaisiin, ja sieltä tänne Pohjantähden alle ja Tampereen Pispalaan. Lähteisiin kuului valokuvateos sisällissodan kuvista Tampereelta.
Toinen tarina sen sijaan on tositapahtumiin perustuva: se on tapahtunut opettajan isotädille, isoäidin siskolle. Se on kirjoitettu peräpohjalaismurteella, joka on opettajalle tuttua, ja aika ja paikka liittyvät Lapin sotaan. Toisen tarinan lapsi on tädin poika Ilmari, ja sukulaisuussuhteet voidaan ajatella jatkuvina: seuraavan kohtauksen Markku on taas hänen festari-ikäinen poikansa. Muut tarinat ovat kuitenkin fiktiivisiä. 1960-lukua kuvaa sukupolvien ristiriita: sotilaiden lapset eivät halua mennä armeijaan. Siihen liittyy myös globaali kiinnostus, joka osittain oli television luomaa: TV toi koteihin uutiset Vietnamin sodasta. Median muuttuminen oli asia, jota pohdittiin kirjoittajaryhmässä.
1980-luvulla, opiskelijoiden vanhempien nuoruuden aikaan oli vielä mahdollista, että poika ottaa festivaalien jälkeen yhteyttä postikortilla tyttöön, josta ei tiennyt muuta kuin etunimen ja kesätyöpaikan. Vuonna 1985 kaikissa kodeissa ei ollut puhelimia tai oli yhteinen puhelin, johon haettiin. Nykynuorille tosin on tutumpaa, että viestintä tapahtuu sähköisesti ja koneilla vaikutetaan ihmisten elämään. Nuorten oma asiantuntemus tulikin mukaan näytelmätekstin ja esityksen viimeisten vaiheiden nettikeskustelun kohdalla, ja mediakehityksen uusimpaan vaiheeseen kuuluu myös netissä kiusaaminen.
Vaikka esityksen otsikko liittyy uusimpaan aikaan ja näyttää koneen avulla luodun viestin, joka kuvaa kolmea pienempää yksikköä, tuntui siltä, että kohtaamiset ovat olleet samanlaisia eri historiallisina aikoina. Käsikirjoituksessa kuvattiin näiden kahden ihmisen kohtaamisten kautta arkielämän historiaa, pienten ihmisten historiaa.
Selvää oli, että teemana oli rakkaus ja vuorovaikutus, mutta ideariiheen tarvittiin 50 ehdotusta, joista äänestettiin nimeksi "<3 pienempi kuin kolme". Kyseessä on siis nettikeskustelusta tuttu ystävyyden ja rakkauden tunneikoni, ei siis matematiikan merkki.
Musiikin säveltäminen, ohjaus ja harjoitukset
Musiikinopettaja Anu Rasimus teetti sävellykset esitykseen. Musikaalin laulut on sävelletty ja sanoitettu musiikin kurssilla. Alusta asti oli selvää myös, että esitykseen tulisi musiikkiryhmä tai orkesteri.
<3 Pienempi kuin kolme -esitykseen sävelletty musiikki kulkee vuosikymmenien halki ja vaihtuu toiseksi lajiksi ja tyyliksi esityksen näkökulman siirtyessä henkilöhahmosta toiseen. Musiikki on kaiken kaikkiaan hyvin monipuolista. Hatanpää lukiossa tehtiin CD-levytallenne musiikista.
Nykyteatteriesityksessä tarvitaan musiikin lisäksi musiikkiteknologia sekä ääni- ja valosuunnittelu ja -tekniikka. Niistä Hatanpään lukiossa huolehti Aki Lahnajoki, toinen musiikinopettaja. Musikaalin ohjasivat Tuija Leppäharju ja Anu Rasimus siten, että edellinen roolitti ja ohjasi kaksi ensimmäistä kohtausta ja jälkimmäinen kolme viimeistä.
Harjoituksissa oli yli 40 esiintyjää ja eri bändikokoonpanoja, ja niissä harjoiteltiin eri kohtauksia. Palautteessaan työskentelyyn osallistuneet opiskelijat kertoivat, että siinä oppi kärsivällisemmäksi, oppi odottamaan, oppi käyttämään aikaansa tehokkaasti. Hienoa oli omasta rohkeudesta yllättyminen ja se, että syntyi hyvin ryhmäytynyt, yhteistyökykyinen porukka. Musikaalin esitykset olivat huhtikuussa.
Visuaalinen suunnittelu
Visuaalisuutta ei kirjoitettaessa ollut mietitty. Esityspaikkana oli Hatanpään lukion uuden rakennuksen monitoimitila, kirjasto-studio. Esitykseen haluttiin ottaa videotykillä heijastettu maisemakuva taustaksi, ei paljon kulisseja, ei mitään peruspahvijuttua. Kohtauksiin valittiin ajankohtaisia kuvia, uutiskuvia, käytiin kuvaamassa tamperelaisia paikkoja – ja netistähän saa kuvia maailmanlaajuisesti.
Visuaalinen ilme haluttiin suunnitella huolellisesti, ja etenkin valoja pidettiin tärkeänä elementtinä esityksessä. Hatanpään lukion kirjasto-studio-tilassa on hyvät valot. Valosuunnittelun teki neljä opiskelijaa lukion valokurssilla opettaja Klas Granquistin johdolla.
Juhana Kari teki AV-suunnittelun. Studiossa oli käytössä langattomia mikrofoneja 12 kappaletta, osa niistä kiinteitä, osa siirrettäviä. Tarvittavat äänitaustat oli tehty koulun äänitysstudiossa.
Esiintyjien puvut olivat Tampereen Työväen Teatterista lainattuja. Opiskelijat toivat itse nahkatakkeja. Jotain 1980-lukuun liittyvää tarpeistoa ostettiin, ja kenkiä lainailtiin mm. Tuntemattoman sotilaan esitysten varastosta.
Esityksen aikajanan tyylikaudet saatiin esiin myös hiusten kautta, kun mukana oli Tampereen ammattiopiston opettaja Taina Luoma opiskelijoineen. Esiintyjät saivat itse kertoa roolistaan kampaaja-opiskelijalle, minkä avulla harjoiteltiin teatteriteon sanallistamista ja luotiin opiskelijakontakteja lukion ja ammatillisen oppilaitoksen välille. Myös kampaajaopiskelijoiden osallisuus yhteisessä tekemisessä – kampaukset, leikkaukset ja värjäykset – tuli näkyväksi. Siinä opittiin kohtaamisen taitoja ja saatiin kosketus työelämään. Etenkin valo- ja äänitekniikka sekä tehostetekniikka kiinnostivat esitysten katsojiakin.
Kuvia esityksestä
