Romantiikka

1700-luvun loppu ja 1800-luvun alku Englanti (goottilaisuus, tunteellisuus), Ranska, Saksa

Paikat ja tilat

Teattereita rakennettiin perinteisen laatikkomaisen näyttämön ympärille. Yleisön ja esiintyjien tilat olivat selvästi erillään. Kolmiulotteisen näyttämöllepanon avulla esityksessä pyrittiin rakentamaan neljännen seinän illuusio.

Piirroskuva romantiikan ajan teatterikohtauksesta.

Esitys

Perinteisen teatterin näyttämö oli aukosta taaksepäin muodostuva alue, tirkistysaukko. Etuna oli se, että näyttämökuva voitiin rakentaa melko lailla todelliseksi huoneeksi ja luoda sinne omat tehosteensa. Kun kuuluvuus ei ollut kovin hyvä, oli houkutus suosia spektaakkeleita, laajan joukon musiikki- ja tanssiesityksiä.

Näyttelijäntyö

Näyttelijöiden oli työskenneltävä lujasti saadakseen esityksensä projisoiduksi näyttämöltä katsomoon, ja heidän yrityksensä saattoivatkin vaikuttaa pakotetuilta tai teennäisiltä.

Näytelmiä

  • Victor Hugo, Hernani, Kuningas huvittelee (pohjana Giuseppe Verdin oopperalle Rigoletto)
  • Friedrich Schiller, Rosvot
  • Johann Wolfgang von Goethe, Götz von Berlichingen, Faust