Teatteriesityksen rajoja koettelivat teatterien ulkopuoliset happeningit. Englanninkielinen sana happening liittyy taiteilijaryhmien improvisoituun esitykseen, jonka esityspaikkana on tavallisesti julkinen tila, katu, aukio tai puisto ja jonka yleisöä kannustetaan osallistumaan esitykseen. Se saattaa liittyä kuvataiteeseen, mutta siihen voi liittyä myös musiikkia, tanssia sekä valo- ja äänisuunnittelua.
1980-luvulla käytettiin nimitystä performanssi tanssiin tai kuvataiteeseen liittyvästä, usein monimediaisesta taiteellisesta tapahtumasta. Niistä ovat kehittyneet kuvataiteeseen liitetyt performanssit ja installaatiot.
Installaatio on kuvataiteen käsite. Se tarkoittaa tiettyyn tilaan tai paikkaan tehtyä taidetta, joka käyttää tilan ominaisuuksia hyväkseen. Installaatio koostuu erilaisista esineistä ja kuvista, usein liikkuvista tai projisoiduista kuvista ja muista materiaaleista. Installaatiossa katsoja voi mennä ikään kuin teoksen sisään tai katsoa sitä monesta kulmasta; se voi vedota moneen aistiin ja sisältää jopa tuoksuja.
Lisäaineistoa:
- 5.5 Happeningit ja performanssit https://disco.teak.fi/esityspaikka/5-5-happeningit-ja-performanssit/. – Jukka O. Miettinen, Jukka von Boehm ja Laura Gröndahl, Esityspaikka – näyttämön muotoja ja historiaa https://disco.teak.fi/esityspaikka/, etenkin Osa III Näyttämön rajoille – utopioita, kokeiluja, käytäntöjä https://disco.teak.fi/esityspaikka/osa-iii/.
- Erkkilä, Helena, RUUMIINKUVIA, suomalainen performanssi- ja kehotaide 1980- ja 1990-luvulla psykoanalyysin valossa. Valtion taidemuseo, Kuvataiteen keskusarkisto 2008.
- Arlander, Annette, Performanssista ja esitystaiteesta 2009 https://taju.uniarts.fi/bitstream/handle/10024/6980/Episodi_2.pdf;jsessionid=CF25724A7BE1B2A88E3721261D895D59?sequence=1
- Haapoja, Terike, Esitys vastaan installaatio – joitakin huomioita www.liikekieli.com/esitys-vastaan-installaatio-joitakin-huomioita/
