Tekniikka on teatterissa

Nykyteatteri voi tarkoittaa erilaisten teknisten mahdollisuuksien hyödyntämistä ja siinä mielessä laajempaa teatteri- ja esityskäsitystä. Nykyteatterissa käytetään eri teknologioita ja välineitä, videota, valoja ja ääniä. Siksi sen estetiikkaa ja keinoja voidaan ajatella lisänä siihen, mitä teatteri perinteisesti on ollut. Välineiden tai ilmaisulajien osalta on vielä tutkittava, ovatko ne teatterillistuneet, "näyttelevätkö" ne niin paljon kuin voisivat. Nykyteatterissa voidaan kuitenkin nähdä kaikkien teatterin keinojen olevan käytössä, jos niin halutaan. Ero on siinä, että nykyteatterissa ei ole etukäteen rakennettu ajatusta siitä, miltä esityksen tulee näyttää.

Nykyteatteri kyseenalaistaa perinteisen teatteriesityksen monin tavoin. Se voi olla tietoista taiteen rajojen rikkomista ja taidelajien sekoittamista tai rajanylityksiä. Kuvataiteiden kanssa yhteistä on tilakäsitys ja sen mukana tuleva tapa hahmottaa maailmaa. Nykyteatteri on kiinnostunut ruumiillisuudesta, liikkeestä ja eleestä, siitä mikä teatterissa ei ole sanaa. Kiinnostus ääneen saa aikaan sellaisia ilmiöitä kuin konsertin ja teatterin yhdistäminen samaan esitykseen, ja musiikki voi liittyä moniin teatterin keinoihin. Nykyteatteri laajenee muita esittämisen tapoja itseensä yhdisteleviksi produktioiksi.

Nykyteatteriesitykseen kuuluvat videoprojisoinnit mutta myös rakenteiden paljastaminen, metarakenteet, klassikoiden uudelleenluenta, arkipuvut, arkiliike, muut taidelajit ja tosielämän alueet.

Lisämateriaalia: