Kristuksen syntymä - joulu 25.12.

Taustatietoja

  • Alkukirkko vietti Kristuksen syntymän muistoa yhdessä Herran kasteen juhlan kanssa 6. tammikuuta.
  • Joulua alettiin viettää 25.12. Konstantinopolissa 300-luvun lopulla. Kristus on todennäköisesti syntynyt keväällä, mutta kristinuskon omaksunut Rooman keisari halusi kristillistää pakanallisen voittamattoman auringon juhlan, jota vietettiin heti talvipäivän seisauksen jälkeen. Siksi joulu siirrettiin omaksi juhlakseen, eroon Teofaniasta.
  • Toinen joulupäivä, 26.12. on omistettu Jumalansynnyttäjälle, Neitsyt Marialle.
  • Ortodokseilla on myös ns. kolmas joulupäivä, 27.12. Se on omistettu ensimmäiselle kristillisen kirkon marttyyrille, diakoni Stefanokselle. Kolmas joulupäivä on suomeksi ”Tapaninpäivä”.
  • Joulunvietosta keskusteltaessa on hyvä muistaa, että suurin osa lapsista elää seka-avioliittoperheissä, missä kansankirkkojen joulun viettoon liittyvät tavat ovat yhdistyneet. Lisäksi monissa perheissä joulunvietto on täysin maallistunut. Oppilaille on hyvä kertoa ortodoksisesta tavasta viettää joulua, kuitenkaan lapsia syyllistämättä.
  • Ortodoksisen perinteen mukaan joulua voidaan viettää seuraavasti:
    - Ortodoksisissa maissa (esim. Kreikka, Venäjä, Romania) jouluaatto on paastopäivä ja joulua vietetään oikeana jouluna eli joulupäivänä.
    - Joulua edeltää 40 päivän paasto. Sen viimeinen päivä on 24.12. Tämän vuoksi jouluateria jälkeen syödään joulupäivänä liturgian jälkeen (tai myöhään aattoiltana ehtoopalveluksen jälkeen, koska kirkollinen vuorokausi alkaa illasta, ehtoopalveluksesta).
    - Joissakin perheissä joululahjat annetaan vasta varsinaisena juhlapäivänä eli joulupäivänä.
    - Joululahjat ovat itse asiassa Kristuksen syntymäpäivälahjoja. Tietäjätkin toivat Kristukselle lahjoja: kultaa Kuninkaalle, suitsuketta Jumalalle, mirhaa kuolemattomalle.
    - Monet perheet käyvät jouluaattona omaistensa haudoilla. Tämä tapa on tullut meille luterilaisesta perinteestä. Ortodoksisessa kirkossa vainajia muistellaan jokaisessa liturgiassa ja tiettyinä vainajien muistelupäivinä. Jokaisessa jumalanpalveluksessa tuohuksen voi sytyttää vainajien muistelupöydälle edesmenneiden läheisten muistoksi.
    - Ortodoksinen joulutervehdys: Kristus syntyy – kiittäkää!
    - joulutervehdys sanotaan preesensissä, koska elämme uudestaan joka vuosi kirkkovuoden tapahtumat
  • Venäjän ortodoksinen kirkko ja monet muut paikalliskirkot noudattavat juliaanista kalenteria. Tämä vanha ajanlasku on 13 päivää uutta eli gregoriaanista ajanlaskua jäljessä. Joulua vietetään 7. tammikuuta meidän ajanlaskumme mukaan. Opetusryhmässä voi olla oppilaita, joiden kotona noudatetaan juliaanista kalenteria.

Kristuksen Messiaaniset profetiat:

  • 4.Moos.24:15-19 Bileam näkee, että tähti nousee Jaakobista.
  • Jes.11:1-10 Ennustaa Daavidin suvusta tulevan Messiaan. Jeesus kuului Daavidin sukuun Neitsyt Marian kautta, mutta myös Joosef oli Daavidin sukua.
  • Jes. 7:10-17 Neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää Pojan, Immanuelin (=Jumala on meidän kanssamme)
  • Jes. 9:5-6 Sillä lapsi on syntynyt meille, Poika on annettu meille.
  • Miika 4:6-7 5:1-3 On ennustanut Vapahtajan syntymäpaikan, Betlehemin.

Juhlan liturginen perinne

  • Liturginen väri on valkoinen tai kulta.
  • Jouluaaton liturgiassa ja suuressa ehtoopalveluksessa luetaan Luuk.2:1-20. "Siihen aikaan antoi keisari Augustus..."
  • Joulupäivän aamupalveluksessa luetaan Matt.1:18-25. "Jeesuksen Kristuksen syntymä oli näin..."
  • Joulupäivän liturgiassa luetaan Matt.2:1-12. "Kun Jeesus oli syntynyt Juudaan Betlehemissä..."
  • Tavallisimmin seurakunnissa toimitetaan jouluaattona (24.12.) suuri ehtoopalvelus, joulupäivänä (25.12.) aamupalvelus ja liturgia, Neitsyt Marian päivänä (26.12.) ja marttyyri Stefanoksen päivänä (27.12.) liturgia.
  • Ortodoksiseen perinteeseen kuuluu papiston vierailut kodeissa joulun juhla-aikana. Tätä kutsutaan slaavimiseksi (slava=kunnia). Tällöin toimitetaan joulunajan rukoushetki Kristuksen syntymän kunniaksi ja syödään yhdessä jouluateria.
  • Joulukontakki yhdistää Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien kertomukset:
    Tänä päivänä Neitsyt yliolennollisen synnyttää/ ja maa tarjoaa luolan lähestymättömälle./ Enkelit paimenten kanssa ylistystä veisaavat./ Tietäjät tähden mukana vaeltavat, /sillä meidän tähtemme on syntynyt Lapsukainen,/ iankaikkinen Jumala.” (3.sävelmä)
  • Joulun juhla-aika päättyy uuden vuoden aattona, 31.12.

Ikonin selitys

  • Joulun ikonissa on kuvattu kaikki joulun tapahtumat.
  • Ikoni kuvaa Jumalan lihaksitulemista, jossa luomakunta saa uuden merkityksen.

Luola:

  • Keskellä ikonia on pimeä luola, mikä kuvaa synnin pimentämää maailmaa, jossa loistaa totuuden (vanhurskauden) Aurinko.
  • Syntymäluola ennakoi Kristuksen hautaluolaa.
  • Kristuksen taakse luolaan on kuvattu aasi ja härkä, vaikka niitä ei evankeliumeissa mainitakaan. Eläimillä on profetiaalinen merkitys: "Härkä tuntee omistajansa ja aasi isäntänsä seimen, mutta Israel ei tunne, minun kansani ei tajua." (Jes.1:3).

Seimi:

  • Lapsen kapalot muistuttavat haudassa olevan Kristuksen käärinliinoista.
  • Seimi, josta eläimet söivät, kuvaa hengellistä ateriapöytää, josta Kristus tarjotaan uskoville eukaristiassa.

Neitsyt Maria:

  • Neitsyt Marian on uusi Eeva. Ikoni korostaa kuvallisesti Jumalanäidin merkitystä, koska hänet on kuvattu luolan edustalle lepäämässä punaisella alustalla. Hänet on usein kuvattu kasvot poispäin Kristuksesta, millä halutaan korostaa syntymän yliluonnollisuutta.

Taivas:

  • Puolikaari ikonin yläosassa kuvaa taivasta.

Tähti:

  • Tähti kuvaa Jumalan läsnäoloa. Tähti on myös merkki Kristuksen syntymästä.
  • Tähti on pakanallinen merkki, jota tietäjät lähtivät seuraamaan ja sen kautta löysivät totuuden, vanhurskauden Auringon.

Enkelit:

  • Enkelit kuvaavat kahdenlaista palvelua: ylistävät ja tuovat hyvän sanoman.

Paimenet:

  • Ikonin oikeassa reunassa on kaksi paimenta, vanha ja nuori, ottamassa vastaan ilosanomaa.
  • Paimenet edustavat Israelia.

Tietäjät:

  • Vasemmalla puolella on kolme itämaan tietäjää. Nuubian ja Arabian kuningas Melhior toi kultaa Kuninkaalle, Saaban kuningas Baltasar toi suitsuketta Jumalalle ja Tarsiin kuningas Kaspar toi mirhaa hautaamista varten.
  • Tietäjät edustavat pakanakansoja.
  • Sanoma Kristuksen syntymästä kuuluu kaikille kansoille.

Vanha paimen:

  • Vasemmassa alareunassa oleva vanha paimen tarjoaa katkennutta sauvaa Joosefille. Vanha paimen kuvaa kiusaajaa. Katkennut sauva kuvaa pahan toimintaa, joka perustuu valheeseen. Paha henki yrittää uskotella Joosefille, ettei syntynyt lapsi ole Jumalasta. Matt.1:18-19.

Peseminen:

  • Ikonin oikeaan ala-laitaan on kuvattu Kristus-lapsen pesu. Kristuksen peseminen kuvaa Jumalan nöyrtymistä ja täydellistä alentumista ihmisyyteen.
  • Apokryfievankeliumeissa kerrotaan, että nuo naiset olivat Salome ja Zelomi.

Troparin selitys

  • Juhlan tropari selostaa Kristuksen syntymän dogmaattista merkitystä. Juhlan kontakki kuvailee pyhän yön tapahtumia.
  • Kristuksen syntymässä, Sanan lihaksitulemisessa, toteutuu se, mistä on ennustettu. Tämä on pelastushistorian käännekohta.
  • "Tähtien palvelijat" tarkoittaa tähtitieteilijöitä, astrologeja, jotka ennustivat tähdistä.
  • Tietäjät ovat esikuva ihmisistä jotka saapuvat kumartamaan Kristusta. Me voimme katsoa kuuluvamme tuohon ihmisjoukkoon.

Tehtävien ratkaisut

  • Tehtävä 3. "Älkää pelätkö, minä ilmoitan teille ilosanoman!"
  • Tehtävä 6. Neitsyt Marian tunnusmerkit ikonissa ovat MP OY sekä olkapäillä ja otsassa olevat ristinmuotoiset tähdet.
  • Tehtävä 8. Kristusta kutsutaan "meidän Jumalamme", "tiedon valkeus", "vanhurskauden aurinko", "Herra".