Kristuksen kirkastuminen 6.8.

Taustatietoja

  • Litaniastikiiran mukaan kirkastuminen tapahtui Taborin vuorella, tämä on kuitenkin ristiriidassa sen tiedon kanssa, että vuori on ilmeisesti ollut asuttu tuohon aikaan. Kertomus kirkastumisesta voi ennemminkin viitata lähellä Filippoksen Kesareaa sijaitsevaan Hermonin vuoreen.
  • Juhlaa on vietetty apostolien ajoista lähtien. Sen ajankohta vakiintui elokuun kuudenneksi vasta 1200-luvulla. Kirkastumisen juhlasta on 40 päivää ristin ylentämisen juhlaan.
  • Kristuksen jumalallinen alkuperä ilmoitetaan hänen kirkastumisessaan.
  • Vanhan testamentin, vanhan liiton, profeetoista korkeimmat Mooses ja Elia todistavat Kristuksen jumalallisen kunnian ja uuden liiton ihmisten ja Jumalan välillä. He edustavat lakia ja profeettoja. Näin Vanhan testamentin täyteys on kirkastumisessa läsnä.
  • Mooses ja Elia keskustelevat Kristuksen kanssa ja heidän neuvonpitonsa aiheena on Kristuksen tulevat kärsimykset.
  • Apostolit Jaakob, Johannes ja Pietari ovat paikalla jotta heidän uskonsa vahvistuisi ja he eivät myöhemmin pelästyisi Kristuksen kärsimyksiä ja voisivat myöhemmin saarnata maailmalle, että Kristus kärsi vapaasta tahdostaan. Ks. esim. juhlan kontakki.
  • Kristuksen kirkastuminen julistaa ihmisen theosiksen eli jumalallistumisen päämäärää, aikaa jolloin koko langennut maailma, myös luonto, uudistuu ja palaa Luojansa luo. Kirkastumisessa Jumalan valtakunnan todellisuus heijastuu tässä ajassa.
  • Kristuksen kirkastuminen tapahtui ennen hänen vapaaehtoista antautumistaan kärsimyksille, tähän viitataan mm. juhlan troparissa
  • Kristuksen kirkastumisessa Pyhä Kolminaisuus ilmoittaa itsensä: Isän ääni kuuluu pilvestä, Poika on vuorella ja Pyhä Henki on jumalallisessa, luomattomassa valossa, joka loistaa Kristuksesta
  • Juhla liittyy sisällöllisesti Kristuksen kasteeseen ja helluntaihin. Pyhä Kolminaisuus ilmestyy näissä kaikissa.

Juhlan liturginen perinne

  • Liturginen väri on valkoinen.
  • Juhla asettuu Neitsyt Marian paaston aikaan. Juhlapäivänä noudatetaan ns. kaikkein kevyintä paastoa.
  • Kristuksen kirkastumisen juhlan yhteydessä on tapana siunata hedelmiä, marjoja ja vihanneksia. Kesän sadon siunaaminen tapahtuu liturgian ambonintakaisen rukouksen jälkeen. Pappi suitsuttaa aluksi siunattavat hedelmät, marjat ja vihannekset kuoron laulaessa juhlan troparia. Tämän jälkeen pappi lukee siunaamisrukouksen ja vihmoo siunattavat hedelmät pyhitetyllä vedellä. Liturgian päätyttyä hedelmät jaetaan kirkkokansalle.
  • Tapa siunata hedelmät on periytynyt Jumalan israelilaisille antamasta käskystä uhrata Herralle ensimmäiset hedelmät ja viljat. (3.Moos. 19:24)
  • Päättäjäisjuhla 13.8.

Ikonin selitys

  • Ikoni jakaantuu kahteen tapahtumaan: Yläosassa on kuvattu kirkastunut Kristus Elian ja Mooseksen kanssa. Kristuksen ulkomuoto muuttuu ja vaatteet tulevat valkoisiksi kuin iankaikkisuuden valo. Kristuksen ympärille on kuvattu ympyrän tai veneen muotoinen mandorla. Se on ruumiin kirkkauden ja taivaallisen kunnian tunnusmerkki.
  • Profeetta Elia, joka elävänä temmattiin taivaaseen, on kuvattu Herran vasemmalla puolella käsi esirukousasennossa. Ikoneissa halutaan kuvata, että Elia temmattiin elävältä taivaaseen. Tämä kuvataan siten, että Elia seisoo vuoren huipulla ja se on punertava.
  • Oikealla puolella on Mooses laintaulut kädessä. Mooseksen vuorenhuippu on kuvattu vihertävän harmaaksi, koska hän sai nähdä vain kaukaa luvatun maan eikä koskaan päässyt sinne.
  • Ikonissa on yleensä kuvattu kolme tai neljä puuta. Nämä kuvaavat maailmaa.
  • Joissakin ikoneissa vuoreen on maalattu kaksi luolaa muistuttamaan luolista, jossa Kristus syntyi ja johon hänet haudattiin.
  • Ikonin alaosassa on kuvattu apostolit Pietari, Jaakob ja Johannes.
  • Kristusta ympäröivästä mandorlasta lähtevät valonsäteet osoittavat apostoleja.
  • Apostoli Pietari on polvistunut. Pietarin toinen käsi on kohotettu ja hän katsoo Kristusta, Moosesta ja Eliaa. Tämä keskustelee heidän kanssaan.
  • Apostoli Johannes on keskellä kaatuneena, selkä valoon päin.
  • Apostoli Jaakob on oikealla selälleen kaatuneena kasvojaan käsillä suojaten.

Troparin selitys

  • Troparitekstin mukaan Kristus ilmoittaa kirkastumisessaan olevansa todellinen Jumala. Tämän kukin opetuslapsi ymmärtää kykyjensä mukaan. Näin mekin, kukin kykyjemme mukaan ymmärrämme ja uskomme Jumalaan.
  • Kristuksen tulevat inhimilliset kärsimykset ovat läsnä juhlan kontakissa:
    Oi Kristus Jumala, Sinä kirkastuit vuorella, ja opetuslapsesi näkivät Sinun kunniasi kykyjensä mukaan, että nähdessään Sinut sitten ristiinnaulittuna ymmärtäisivät Sinun kärsivän vapaasta tahdostasi ja saarnaisivat maailmalle, että Sinä olet totisesti Isän kirkkauden säteily.”

Tehtävien ratkaisut

  • Tehtävä 4. Jumalan ääni kuului taivaasta Kristuksen kasteessa (6.1.), teofaniana.
  • Tehtävä 8. Jeesuksen kasvot loistivat kuin aurinko ja hänen vaatteensa olivat tulleet valkeaksi kuin valo. Kristus on ”Valkeuden antaja” koska hän on maailman Valo, Pelastaja.