Kristuksen kaste - teofania 6.1.

Taustatietoja

  • Teofania tarkoittaa Jumalan ilmestymistä.
  • Teofania on pääsiäisen jälkeen kristillisen kirkon vanhin ja tärkein juhla. Sitä on vietetty Egyptissä jo ainakin 200-luvulla.
  • Teofanialla on syvällinen teologinen sanoma; Jumala tulee ihmiseksi ja ihmisluonto pyhittyy.
  • Kristuksen kasteen juhlaa kutsutaan myös nimellä ”epifania” (valon juhla).
  • Kristus ei tullut tunnetuksi syntymän kautta, vaan kasteen kautta.
  • Kirkon läntisessä perinteessä tammikuun 6. päivää (loppiainen) kutsutaan kolmen kuninkaan juhlaksi, koska läntisessä perinteessä tuolloin muistellaan kolmen tietäjän saapumista Betlehemiin.

Juhlan liturginen perinne

  • Liturginen väri on valkoinen.
  • Kristuksen syntymän ja Teofania-juhlan jumalanpalveluksissa on paljon yhteisiä elementtejä. Tämä johtuu siitä että alkukirkon juhlia vietettiin samaan aikaan.
  • 300-luvulla juhlat kuitenkin erotettiin omiksi juhlikseen.
  • Teofaniana toimitetaan kirkoissa suuri vedenpyhitys, joka voi tapahtua sisällä kirkossa tai luonnon veden äärellä, minne kirkkokansa kulkee ristisaatossa. Tämä muistuttaa alkukirkon tavasta toimittaa joukkokasteita juuri teofaniana.
  • Pyhitettyä vettä voidaan ottaa myös kotiin pullossa.
  • Pyhitettyä vettä ei saa koskaan heittää viemäriin: se juodaan tai annetaan kasveille.
  • Ottamalla vastaan kasteen Johannes Kastajalta, Kristus antoi Kirkolle esikuvan kasteen sakramentista.
  • Teofanian aatto on ankara paastopäivä. Aaton liturgia toimitetaan myöhään päivällä ja sitä ennen paastotaan.
  • Aamupalveluksessa luetaan Matt.3:13-17.
  • Liturgiassa luetaan Mark.1:9-11.
  • Teofanian päättäjäisjuhla on 14.1.

Ikonin selitys

  • Ikoni välittää kuvallisesti juhlan keskeisimmän teologisen sanoman: Jumala ilmestyi kolmessa persoonassaan.
    - Isä todistaa Pojasta.
    - Jumalan Poika kastetaan.
    - Pyhä Henki laskeutuu Pojan päälle kyyhkysen muodossa.
  • Ikonin yläosassa oleva puoliympyrä kuvaa taivasta.
  • Kristus siunaa oikealla kädellä Jordanin veden, johon hänet on upotettu. Tämä yksityiskohta tuli ikonografiaan viimeistään 900-luvulla.
  • Kristuksen siunatessa Jordanin veden, koko luomakunta pyhittyy. Sama ajatus välittyy kasteen sakramentissa: vanha ihminen kuolee ja kastevedestä nousee uudesti syntynyt kirkon jäsen.
  • Kristus seisoo alastomana Jordan-joessa, aivan kuin luolassa, jossa hän syntyi ja johon Kristus myös ristiinnaulitsemisen jälkeen haudattiin.
  • Kristuksen alastomuus korostaa hänen jumaluutensa nöyrtymistä ja itsensä alentamista.
  • Vedessä olevat ihmishahmot, mies ja nainen kuvaavat Vanhan testamentin profetiaa. (Ps.114:3) Mies kuvaa Jordan-virtaa ja nainen kuvaa merta ja palauttaa mieliin kasteen ennuskuvana tapahtuneen Punaisen meren ylityksen.
  • Pyhän Johannes Kastajan käsi on Kristuksen pään päällä. Kasteen sakramentissa pappi laittaa kätensä lapsen pään päälle ja siunaa.
  • Enkelit ovat pyhän tapahtuman todistajia ja palvelevat kantaen Kristuksen vaatteita.
  • Pyhän Johannes Kastajan alapuolella on puu, jonka juurella on kirves. Tämä muistuttaa hänen opetuksistaan: ”Kirves on jo pantu puun juurelle. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, kaadetaan ja heitetään tuleen.” (Matt.3:10)

Troparin selitys

  • Tropari kertoo koko juhlan sisällön: Jumala ilmestyi kolmessa persoonassa (Teofania).
  • Jumala, Pyhä Kolminaisuus, ilmestyy.

Tehtävien ratkaisut

  • Tehtävä 6.
    - Johannes Kastaja osoitti Kristusta ”vapisevin käsin”.
    - Kristusta kutustaan nimillä ”valkeus”, ”Israelin lunastaja”, ”Synnitön Kristus”, ”meidän Jumalamme”.