Pääsiäinen - Kristuksen ylösnouseminen

Taustatietoja

  • Pääsiäinen on kirkon vanhin juhla.
  • Se on kaikille kristityille myös kirkkovuoden suurin juhla.
  • Pääsiäistä vietetään kevätpäiväntasauksen jälkeisen täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina. Alkukirkko on lisännyt edelliseen vielä määreen "mutta ei kuitenkaan ennen juutalaisten pääsiäistä" Näin pääsiäinen määräytyy eri aikaan vanhassa ja uudessa ajanlaskussa. Tästä syystä suuri osa ortodoksista maailmaa viettää pääsiäistä eri aikaan kuin me suomalaiset.
  • Pääsiäisen ajankohta on määritelty Nikean yleisessä kirkolliskokouksessa v.325.
  • Juliaaninen kalenteri eli ns. vanha ajanlasku noudattaa tätä vanhaa sääntöä pääsiäisen vieton kohdalla.
  • Suomen ortodoksinen kirkko noudattaa uutta eli gregoriaanista ajanlaskua.
  • Seuraavan kerran juhlaa vietetään yhtä aikaa vuonna 2011.

Juhlan liturginen perinne

  • Liturginen väri on valkoinen.
  • Pääsiäisyön palvelus alkaa yleensä n. klo 23.30 ja päättyy n. 03.00. Pääsiäisyönä toimitetaan kolme palvelusta saumattomasti peräkkäin: puoliyöpalvelus, aamupalvelus ja liturgia.
  • Puoliyöpalveluksen aikana siirretään kirkon keskellä ollut Kristuksen hautakuva alttariin pyhälle pöydälle. Hautakuvaa pidetään pyhällä pöydällä aina helatorstaihin saakka.
  • Aamupalvelus lauletaan kokonaan.
  • Pääsiäiskanonin melodiat ovat iloisia.
  • Liturgian evankeliumina luetaan Johanneksen evankeliumin alku. (Joh.1:1-15) Evankeliumi luetaan usein monilla kielillä merkiksi ylösnousemussanoman yleismaailmallisesta merkityksestä.
  • Pääsiäistroparia lauletaan ja pääsiäistervehdystä toivotetaan eri kielillä koko pääsiäisen juhlakauden ajan.
  • Pääsiäisestä alkavaa viikkoa kutsutaan kirkkaaksi viikoksi.
  • Kirkkaan viikon tiistaina vietetään ns. vainajien pääsiäistä.
  • Pääsiäisyönä ja koko kirkkaalla viikolla ikonostaasin kuninkaan ovet ja sivuovet ovat avoinna kaikissa jumalanpalveluksissa. Tämä kuvaa sitä, että Vapahtajan ylösnousemus on avannut uskoville Jumalan valtakunnan ovet.
  • Pääsiäisestä alkaa 50 päivän juhla-aika, Pentekostarion. Pääsiäisen keskijuhlaa vietetään neljännen viikon keskiviikkona pääsiäisestä. Keskijuhla kestää viikon.
  • Pääsiäisen juhla-aikana kaikki jumalanpalvelukset aloitetaan pääsiäistroparilla.
  • Pääsiäisaikana ei lauleta Totisesti on kohtuullista -veisua, vaan Enkeli lausui armoitetulle -veisua.
  • Pääsiäisajan jumalanpalvelustekstit löytyvät erityisestä kirjasta, jonka nimi on Pentekostarion eli viidenkymmenen päivän juhla-aika. Tänä aikana esimerkiksi
    jumalanpalveluksissa ei kumarruta maahan saakka. Tällä tavoin kirkko kunnioittaa Kristuksen ylösnousemisen juhlaa. Tällöin ei myöskään lauleta Taivaallinen Kuningas-veisua, vaan pääsiäisaikana lauletaan Kristus nousi kuolleista. Aikana helatorstaista helluntaihin ei lauleta tässä yhteydessä mitään.
  • Pääsiäisen päättäjäisjuhla on keskiviikkona, helatorstain aattona.

Ikonin selitys

  • Ikonografiassa on useita tapoja kuvata Kristuksen ylösnousemus.
  • Varhaiskristillisenä aikana ylösnouseminen esitettiin vertauskuvallisesti meripedon suusta ulostulevan profeetta Joonan hahmossa. Kertomus Joonasta ymmärretään ylösnousemuksen vertauskuvana.
  • 200-luvulta lähtien yleistyi ”Mirhantuojanaiset Kristuksen haudalla”.
  • 500-luvulta lähtien käytettiin myös Kristuksen Tuonelaan laskeutumisen ikonia.
  • Mirhantuojanaiset-ikonissa Kristuksen käärinliinat ovat haudassa vrt. Lasaruksen ikoni. Lasarus kuoli myöhemmin, Kristus nousi kuolleista. Magdalan Maria, Jaakobin äiti Maria ja Salome ovat Kristuksen haudalla. Ikonissa enkelillä, nuorukaisella, on hohtavan valkoiset vaatteet.
  • Varsinaista ylösnousemuksen hetkeä ei pyritä kuvaamaan, koska evankeliumitkaan eivät sitä kuvaa.

Troparin selitys

  • Kristus nousi kuolleista. Kuolema on voitettu. Kuolemaa ei tarvitse pelätä. Kirkko opettaa, että vaikka ruumis kuolee, sielu jää elämään ja odottaa Kristuksen toista tulemista.