Suuri paasto

Taustatietoja

  • Suuri paasto alkaa sovintosunnuntaina anteeksipyytämisellä ja –antamisella; sovinnonteolla. Uskontotunnillakin voidaan paaston aluksi pyytää anteeksi kaikilta uskontoryhmäläisiltä.
  • Pääsiäistä edeltävä paastokausi kestää yhteensä seitsemän viikkoa: kuusi viikkoa kestävä suuri paasto (40 päivää) ja suuri viikko. Suuri paasto päättyy Lasaruksen lauantaihin. Lasaruksen lauantai ja palmusunnuntai ovat kevyitä paastopäiviä. Sitten alkaa paaston ankarin vaihe, Suuri viikko.
  • Suuren paaston kolme ensimmäistä lauantaita ovat vainajien muistelupäiviä. Silloin toimitetaan liturgia.
  • Avioliiton sakramenttia ei toimiteta suuren paaston aikana. (Avioliittoon ei vihitä myöskään kirkkaalla viikolla eikä joulupaaston lopusta teofanian juhlan välisenä aikana.)
  • Sovintosunnuntain ehtoopalveluksessa lauletaan pääsiäiskanoni ja sen lopussa pääsiäistropari. Samalla tavalla meidän kaikkien tulisi alkaa paaston tie; muistuttamalla mieliimme paaston päämäärä ja juhlan aihe. Sen voi tehdä myös uskontotunnilla, pääsiäisikonin äärellä.
  • Pääsiäistä edeltävän paaston, suuren paaston, pituus ja muoto kehittyivät nykyiseen muotoonsa ensimmäisten vuosisatojen aikana.
  • Kirkkovuoden kierrossa Suuren Paaston aika on muistoa kasteeseen valmistautumisen ajasta kirkon alkuajoilta. Kasteeseen valmistautumisessa oli monta vaihetta:
    1) opetettavaksi eli katekumeeniksi ottaminen
    2) pahan hengen karkottaminen eli eksorkismit
    3) Saatanasta eli kiusaajasta luopuminen
    4) Kristukseen liittyminen
    5) uskon tunnustaminen.
    Nykyisin nämä kaikki liittyvät saumattomasti toisiinsa ja ne toimitetaan välittömästi ennen kasteen sakramenttia.
  • Opetettavaksi ottaminen oli alkukirkossa juhlallinen toimitus. Tulokkaan nimi merkittiin luetteloon, "elämän kirjaan". Näin merkitty oli tavallaan jo kirkon jäsen, ei kuitenkaan täysivaltainen. Hän sai olla mukana liturgian alkuosassa, opetettavien liturgiassa, jossa hän sai kuulla Raamatun lukemista ja opetusta. Opetettavana kasteelle pyrkijä oli myös jo esirukousten piirissä.
  • Katekumeeniaika saattoi kestää kolmekin vuotta. Vainojen päätyttyä 300-luvulla kirkkoon alkoi pyrkiä yhä enemmän ihmisiä, jolloin katekumeenien opettaminen muuttui entistä systemaattisemmaksi.

Liturginen perinne

  • Sovintosunnuntain ehtoopalveluksessa laskeudutaan suureen paastoon. Kirkossa vaaleat tekstiilit vaihdetaan violetteihin ja pappi pyytää kirkkokansalta anteeksi ja kukin toinen toiseltaan.
  • Andreas Kreetalaisen katumuskanoni luetaan kirkoissa ensimmäisen paastoviikon aikana. Kanonissa Kreetan piispa, pyhä Andreas (600-luvulla), vertaa itseään moniin Vanhan testamentin syntisiin ihmisiin. Kuulija voi huomata olevansa noiden muinaisten ihmisten kaltainen. Vastakohtana pyhä Andreas tuo esimerkiksi myös hyvää tehneet ihmiset. Tekstin sanoman tarkoitus on johdattaa kuulijat katumukseen ja parannukseen.
    Kanonissa toistetaan laulamalla monta kertaa katumusveisu: "Armahda minua Jumala, armahda minua."
  • Pyhän Andreas Kreetalaisen katumuskanoni luetaan myös paaston viidennen viikon torstaina.
  • Ennenpyhitettyjen lahjain liturgia (EPL) toimitetaan suuressa paastossa keskiviikkoisin ja perjantaisin.
  • Rooman piispa Gregorios Dialogoksen (n.540-604) paastoliturgiassa ei ole lainkaan eukaristiarukouksia vaan ehtoollislahjat on pyhitetty edellisen sunnuntain liturgiassa. Kerubiveisun sijasta lauletaan "Nyt taivasten voimat kanssamme näkymättömästi palvovat".
  • EPL voidaan toimittaa aamulla tai illalla. Mikäli paastoliturgia toimitetaan esim. klo 18, paastoaminen alkaa klo 12.
  • Pyhän Basileios Suuren liturgia toimitetaan suuren paaston viitenä ensimmäisenä sunnuntaina.
  • Pyhä Basileios oli Kappadokian Kesarean arkkipiispa (n.329-379). Hänen nimeään kantava liturgia eroaa yleisemmästä pyhän Johannes Krysostomoksen liturgiasta lähinnä eukaristiarukousten osalta. Tässä liturgiassa ei lauleta Jumalanäidille osoitettua "Totisesti on kohtuullista" -veisua vaan sen sijaan lauletaan "Sinun tähtesi, armoitettu, iloitsevat kaikki luodut".
  • Triodion on erityinen suuren paaston jumalanpalvelustekstit sisältävä kirja.
  • Paastoamisen tarkoituksena on jättää elämäämme jokin pysyvä kristillinen arvo. Suuren paaston sunnuntaiden evankeliumit opettavat meille näitä arvoja.

Sunnuntai

Evankeliumi

Opetus

Ortodoksinen sunnuntai

Joh. 1:43-51
Filippus sanoi Natanaelille:
"Tule, niin näet!"

Ikonien kunnioittaminen. Vuonna 843 saatiin voitto ikonoklasmista eli ikonien vastustajista. Ikonien kunnioittaminen kuuluu ortodoksiseen perinteeseen. Ikoni on pyhä kuva, jossa aineellinen maailma on osa pelastusta. Jumalallinen läsnäolo voidaan kuvata ikonissa.

Pyhän Gregorios Palamaksen
(n.1296-1359) sunnuntai

Mark. 2:1-12
Halvaantuneen ystävät purkavat katon. Ystävien uskon vuoksi Kristus paransi halvaantuneen.

Jatkuvan rukouksen harjoittaminen. Hesykasmin opettaja. Jeesuksen rukous: ”Herra Jeesus Kristus, armahda minua syntistä.”

Ristinkumartamisen sunnuntai

Mark. 8:34-9:1.
Se, joka tahtoo kulkea Kristuksen perässä, ottakoon ristinsä.

Risti on kristityn tunnus, voiton merkki.
Kristuksen ristin kautta tuli ilo kaikkeen maailmaan. Paasto on puolessa välissä.

Pyhittäjä Johannes Siinailaisen (n.579-649) sunnuntai

Mark. 9:17-31
Kristus parantaa sairaan pojan. Kristus sanoo, että tämän taudin parantamiseen tarvittiin rukousta.

Pyrimme hyveiden avulla kohti Jumalaa. Hyveitä ovat mm. kuuliaisuus, katumus, nöyryys ja rukous. Johannes Siinailainen on kirjoittanut teoksen ”Hyveiden portaat”.

Pyhittäjä Maria Egyptiläisen sunnuntai
(500-luvulla)

Mark. 10:32-45
Kristus sanoo, ettei Hän tullut palveltavaksi vaan palvelemaan.

Kilvoittelu ja katumus.
Pyhittäjä Maria Egyptiläinen vietti huonoa elämää nuoruudessaan ja tehtyään parannuksen hän kilvoitteli erämassa n. 50 vuotta.

  • Katumuksen sakramentti kuuluu erityisesti paastoon. Suuressa paastossa olisi hyvä vapautua mieltä painavista pahoista asioista.
  • Opettaja voi neuvoa oppilaita ja heidän vanhempiaan, miten saa yhteyden oman seurakunnan pappiin synnintunnustuksen järjestämiseksi.
  • Uskontotunnilla voidaan käydä läpi katumuksen sakramentin vaiheet: keskustelu (synnintunnustus), polvistuminen (epitrakiili pään päällä, ks. kuva s. 67), synninpäästörukous, evankeliumikirjan ja ristin suuteleminen ja lopuksi papilta siunauksen pyytäminen.

Tehtävien ratkaisut

  • Tehtävä 1:
    Ortodoksisuuden sunnuntai: Kristuksen ikoni
    Pyhän Gregorios Palamaksen sunnuntai: rukousnauha
    Ristinkumartamisen sunnuntai: risti
    Pyhittäjä Johannes Siinailaisen sunnuntai: tikapuut
    Pyhittäjä Maria Egyptiläisen sunnuntai: pt. Maria Egyptiläisen ikoni
  • Tehtävä 2: Pyhittäjä on luostarissa tai yksinäisyydessä elänyt pyhä ihminen.
  • Tehtävä 3:Pyhä ihminen on ihminen, joka on elänyt Jumalan tahdon mukaisesti.
  • Tehtävä 4:"Ortodoksinen" tarkoittaa oikein uskovaa, oikein ylistävää.
  • Tehtävä 5:Ikonin merkitys kristitylle on opettaa kirkon oppia ja auttaa keskittymään rukoukseen.
  • Tehtävä 6:Risti tuodaan paasto puolivälissä keskelle kirkkoa, jotta muistaisimme mitä kohden olemme paastossa kulkemassa; Kristuksen ristiinnaulitsemista ja ylösnousemusta. Samasta syystä jälleen lauletaan pääsiäiskanoni.
  • Tehtävä 8:Kristus paransi halvaantuneen, koska näki hänen ystäviensä vahvan uskon.