Pyhät kirjat

Ramayana (s. 83)

Legendassa kerrotaan kuinka Visnu tuli ihmiseksi kuninkaan poika Ramassa tuhotakseen demonin edustamat pahuuden voimat sekä palauttaakseen maailmankaikkeuden järjestyksen. Rama meni naimisiin kuninkaantyttären Sitan kanssa ja odotti pääsevänsä hallitsijaksi. Se ei kuitenkaan onnistunut, sillä Ramanan äiti tahtoi valtaistuimelle hänen velipuolensa. Ramana joutui maanpakoon. Monien vaiheiden kautta Ravana (Ramayanassa olevan päävihollisen nimi) sai Sitan vangiksi ja vei hänet kaukaiselle saarelle, minne Ramana seurasi häntä. Hän sai avukseen apina-armeijan, jonka avulla he kukistivat demonin ja vapauttivat Sitan monta vuotta kestäneestä vankeudesta. Sita oli ollut kaikki nämä vuodet uskollinen miehelleen. Sita ja Rama edustavatkin hindulaisen avioparin ihannetta.

Mahabharata ja Bhagavadgita (s. 83)

Mahabharata teoksen pääjuonen muodostaa Pandava- ja Kaurava-kuningassukujen välinen taistelu. Kahden veljeksen pojat vaativat kuninkuutta itselleen ja syntyy taistelu vallasta. Tutkijat ovat arvelleet, että runoelman opetuksena on ajatus, jonka mukaan maallinen elämä on turhuutta verrattuna Jumalan ikuiseen todellisuuteen.

Bhagavadgita eli Herran laulu kertoo suuren taistelun hetkestä, jolloin Krishna saapui ja ilmoitti olevansa korkein jumala. Teksti on laadittu dialogin muotoon. Ennen taisteluun lähtöä Krishna valisti yhtä Pandava-suvun emotionaalisessa kriisissä olevaa veljestä Arjunaa, ja selitti tämän huolien johtuvan siitä, ettei Arjuna ymmärtänyt todellista itseyttään. Todellinen itseys ei ollut sama kuin ruumis, vaan se oli pikemminkin samastettavissa atmaniin, yksilön sieluun. Krisnan mukaan velvollisuuksien suorittaminen oli tärkeää koska se edistää maailmankaikkeuden järjestystä. Arjunan ei pitänyt takertua omiin saavutuksiinsa taistelussa, vaan hänen oli uskottava jumalalliseen maailmanjärjestykseen ja jumalaan. Gitan julistuksen keskeinen sanoma on epäitsekkään toiminnan korostaminen ja jumalan palvominen.

Elämän kunnioitus (s. 84)

Lehmän tuotteita, maitoa, juustoa, virtsaa ja lantaa käytetään uskonnollisissa seremonioissa ja niillä uskotaan olevan puhdistavia ominaisuuksia. Suomessakin ovat tuttuja lehmänlannasta valmistetut suitsuketikut.

Naiset piirtävät kotinsa kynnykselle sorkan jälkiä. Tavan uskotaan tuovan siunauksen jokaiselle sisään tulijalle. Määräaikoina pidetään juhlia kaikkien nautaeläinten kunniaksi.

Karma (s. 84)

Syyn ja seurauksen laki. Jos ihminen elää hyvin, hän voi päästä kuoleman jälkeen ylempään kastiin tai pyhäksi lehmäksi. Huonosti elänyt voi syntyä alempaan kastiin tai saastaiseksi eläimeksi. Sikamaisesti elävästä voi tulla sika seuraavassa elämässä. Seksiin keskittyvä ihminen voi syntyä toiseen elämään lintuna, joka voi paritella ihmisiä useammin. Lehmän surmaaja joutuu helvettiin yhtä moneksi vuodeksi kuin lehmässä on karvoja.

Karma-ajattelu auttaa ymmärtämään miksi Intiassa ei välitetä kaduilla olevista köyhistä, mutta linnuille ja lehmille järjestetään sairaaloita.

Hautajaiset (s. 85 alakuva)

Hautajaiset ovat rituaali, joka siirtää ihmisen vainajien joukkoon. Ruumis poltetaan, luut ja tuhka kerätään ja sirotellaan jokeen tai suljetaan saviruukkuun. Köyhät poltetaan avoimen taivaan alla, mutta varakkailla voi olla katoksella varustettuja ruumiinpolttopaikkoja. Pikkulapset ja askeetit haudataan ilman polttamista tai lasketaan pyhään jokeen. Hautajaisväri on valkoinen.

Kaksitoista viikkoa kuoleman jälkeen uhrataan vettä ja riisikakkuja. Näin vainaja pääsee seremoniallisesti esi-isien joukkoon. Kuoleman vuosipäivänä tarjotaan muistoateria vieraaksi kutsutulle brahmaanille (= hindulainen pappi).

Aihekokonaisuudet

Ihmisenä kasvaminen ja Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Elämän kunnioitus ja eläinten oikeudet? Tapakulttuurien merkitys eri maissa? Millaisia kokemuksia sinulla on eri maiden kulttuureista?