Kungfutselaisuus

Keskustelun pohjaksi Kungfutsen lausumat viisaudet

Jalo ihminen oivaltaa oikean, yksinkertainen ymmärtää mikä on edullista.
Jalo ihminen asettaa vaatimuksia itselleen, yksinkertainen vaatii muilta.

Kungfutsen oppi s. 115

Kungfutselaisuus on maailmankatsomus, jonka perusta on moraaliopetuksessa. Kungfutsen oppia kuvaillaan järkiperäiseksi, käytännölliseksi ja elämänmyönteiseksi.

Kungfutselaisuuden viisi suhdetta pähkinänkuoressa:

  1. Miehen oikeudenmukaisuus ja vaimon kuuliaisuus.
  2. Isän rakkaus ja pojan kunnioitus.
  3. Vanhemman veljen hyväntahtoisuus ja nuoremman veljen nöyryys.
  4. Hallitsijan hyvyys ja alamaisen kuuliaisuus.
  5. Ystävän (opettajan) uskollisuus ja ystävän (oppilaan) luottamus

Kungfutse ei ollut uskonnollinen uudistaja kuten Muhammed tai Buddha. Hän tunsi suurta kiinnostusta uskonnollisiin rituaaleihin ja pani suuren painoarvon niille. Niistä tuli myöhemmin kungfutselaisuuden ydin. Oli oikein ja soveliasta käyttäytyä hyvin ja toimia sääntöjen mukaan esi-isien palvonnassa, häissä, hautajaisissa ja surujuhlissa.

Koska Kungfutse kannatti keisarillista järjestelmää, Kiinassa lopetettiin hänen kunniakseen nimetty kansallinen pyhäpäivä vuonna 1949. Nyky-Kiinassa on alettu jälleen kunnioittaa Kiinan suuria opettajia.

Kiinalainen perhe s. 116

Kiinalaisen lapsen tulevaisuus riippuu hänen sukupuolestaan ja varallisuudestaan. Poikalapset ovat olleet toivottuja, koska he jatkavat suvun nimeä. Tyttölapset siirtyvät avioliiton myötä miehen sukuun. Poikalapsen velvollisuuteen kuuluu myös perheen hyvinvoinnin ja vanhempien elatuksen turvaaminen.

Sukupuolinen syrjintä näkyy tyttölasten abortoinnissa. Varakkaat perheet ottavat selvää jo ennen lapsen syntymää hänen sukupuolestaan ja tyttövauvoja abortoidaan. Jokaista sataa tyttöä kohden Kiinassa on 117 poikaa. Kiinassa oli pitkään niin sanottu yhden lapsen politiikka, jolla pyrittiin rajoittamaan väestökasvua.

Jokainen kiinalainen nimi tarkoittaa jotakin esim. Suuri Toivo. Nimet annetaan horoskoopin ennustuksen mukaan.

Kuva s. 116 (alempi)

Kiinassa ihannoitiin naisten pieniä jalkoja. Vielä 1900-luvun alussa maaseudulla naisten jalkoja typistettiin. Tytön varpaat käännettiin jalkapohjaan ja sidottiin kiinni. Jalkaterästä muodostui pieni ja tylppä. Kivun takia naiset joutuivat kävelemään pienin askelin. Jalan siteitä ei avattu kuin puhdistustarkoituksessa. Käytännössä typistettyjä jalkoja oli pakko pitää siteissä, sillä jalkaterän oikaisu olisi aiheuttanut vielä suurempaa kipua.

Aihekokonaisuudet

Ihmisenä kasvaminen

Mikä on perheen merkitys nykypäivänä? Miten perheet ovat muuttuneet? Voisiko Kungfutsen oppia soveltaa Suomeen?