Pyhäkköjuhla ja Itämaiseen kulttuuriin pohjautuvia ilmiöitä

Keskustelun pohjaksi

Seuraavat ajatukset kuvaavat zen-buddhalaisuuden tapaa pyrkiä oivallukseen. Keskustelkaa, minkälaisen oivalluksen lauseet antavat.

Oppilas:” Mestari, olen vasta saapunut temppeliin, voisinko saada opetusta.”
Mestari: ”Oletko jo syönyt?”
Oppilas: ”Kyllä mestari, juuri äsken söin”.
Mestari: ”Hyvä. Mene sitten pesemään kuppisi.”

Oppilas: ”Mestari, onko erityistä menetelmää harjaantua Taossa?”
Mestari: ”On kyllä.”
Oppilas: ”Mikä se on?”
Mestari: ”Kun olet nälkäinen – syö; kun olet väsynyt – nuku!”
(Salajan, I., Zen-comics)

Zen-buddhalaisuus (s. 121)

Zen (kiinaksi chàn) tarkoittaa mietiskelyä ja meditaatiota, jonka tarkoituksena on oivalluksen kautta valaistumiseen pääseminen. Zen perinteen mukaan käytöksellä voi osoittaa enemmän kuin sanallisella selityksellä.

Perimätiedon mukaan tekniikan kehitti intialainen munkki Bodhidharna (japaniksi Daruma) vuosien 453–470 jKr. vaiheilla. Länsimaissa tämä buddhalaisuuden muoto tunnetaan japanilaisessa muodossa zen.

Zen on vaikuttanut voimakkaasti japanilaiseen kulttuuriin. Samuraisotilaat omaksuivat zenin etiikan ja menetelmät. Se on innoittanut runoutta, arkkitehtejä ja taiteilijoita. Zen näkyy japanilaisessa teeseremoniassa (s.122) ja teatterissa. Myös monet japanilaiset urheilulajit ovat zen-henkisiä.

Japanissa on kaksi zen-koulukuntaa. Niistä toinen, rinzai tunnetaan ennen kaikkea ns koanien käytöstä meditaation välineenä. Koan on arvoitus, johon ei välttämättä löydy loogista ratkaisua. Zen-ajatuksen mukaan, ihmisen mieli voi äkkiä saavuttaa valaistumisen. Kuuluisa koan: ”Millainen ääni kuuluu kun taputat yhdellä kädellä?” Oppilas saattaa pohtia vastausta monta vuotta. Saatuaan tyydyttävän vastauksen mestari esittää toisen koanin. Japanissa sanotaan että koanin ratkaiseminen on kuin sielullinen hyppy. Zen on valaistumiseen vievä portti, johon koan opastaa. ”Ei ole porttia – tule, niin kerron miten pääset siitä sisään.”

Toinen koulukunta on nimeltään soto. Sen perustaja mestari Dogen (1200–1253 jKr.) kehitti sekä munkeille että maallikoille istumameditaation. Tämän tekniikan avulla valaistuminen saavutetaan vähitellen, ei silmänräpäyksessä, kuten rinzai-koulukunnan mukaan. Koulukunnan esikuvana on prinssi Siddhartha Gautama. Dogen korosti kurinalaisuutta, itsekontrollia ja meditaatioharjoitteita. Soton on filosofisempi ja taiteellisempi kuin rinzai.

Zen-harjoitteet ovat joskus hyvin ankaria. Zen-munkkien on kyettävä istumaan paikallaan pelkkä viitta päällä nolla-asteisessa ilmassa. Jos munkki liikahtaa, mestari läimäyttää häntä. Kerrotaan että zen-buddhalaisuuden kehittäjä Dodhidharma istui niin kauan että hänen jalkansa irtosivat.

Taiteen/tieteen lajeja, joihin zen on vaikuttanut

Teeseremonia: Seremoniassa valmistetaan ja nautitaan vihreää teetä. Seremoniallinen prosessi vie tuntikausia ja sen oppiminen vuosia. Jotkut käyttävät koko elämänsä sen opiskeluun. (Ks. kuva s. 122)

Ikebana: Ikebana tarkoittaa kukkien asettelua. Se on henkinen harjoitus, joka suoritetaan kukkien avulla. Eri kukka-asetelmilla ja kukilla on erilainen merkitys. Kuivat oksat merkitsevät menneisyyttä, avonaiset ja nupullaan olevat puolestaan tätä hetkeä. Mitä tiedät suomalaisesta ”kukkien kielestä”? Millaisia kukkia viedään rakkaalle, hautajaisiin, lapselle jne. Eri maissa kukilla on erilainen symbolikieli. Japanissa krysanteemi on kansallinen kukka ja keisariperheen merkki. Sitä ei anneta koskaan lahjaksi. Väreistä punainen viittaa keisariuteen.

Haiku-runous: Haiku-runossa on klassisessa muodossaan aina kolme säettä ja 17 tavua. Tavut on jaettu säkeiden välille muotoon 5-7-5. Haikujen avulla pyritään vangitsemaan ohikiitävä hetki. Runot liittyvät usein luontoon ja ovat mietelauseen muotoisia.

Do - tie, mielenrauhaan: Useissa japanilaisissa itsepuolustuslajeissa esiintyy sana do, joka tarkoittaa tietä. Tällaisia lajeja ovat mm.

judo (joustava/pehmeä tie)
aikido(harmonisen voiman tie)
tai-do(vartalon/mielen tie)
kendo(miekan tie) Katso kuva s. 124.
karate-do (tyhjä käsi/tyhjän käden tie)

Kaikkien japanilaisten taistelulajien harjoittelussa korostuu mestarin tai opettajan kunnioitus ja kohteliaisuus. Myöhästyessään harjoituksista, oppilas joutuu odottamaan tatamin edessä niin kauan kunnes ohjaaja antaa luvan astua matolle.

Lisätietoa

Sumopaini on japanilainen kansallisurheilulaji. Painijat ovat yleensä hyvin suuria miehiä ja he liikkuvat rituaalisesti. Ottelut ovat lyhyitä, joskus vain muutaman sekunnin mittaisia. Painikoroke on tehty savesta. Ottelu päättyy kun vastustaja koskettaa painiringin ulkopuolta muuten kuin jalkapohjallaan. Tuomarin puku muistuttaa šintopapin pukua. Rituaaliset liikkeet ringin puhdistamisessa ja painijoiden valmistautumisessa ovat tärkeitä.

Tapatietoa Japanista

Tapatiedon hallitseminen on tärkeää. ”Huonoon tapatietouteen” voi kaatua isotkin liike-elämän asiat. Pukukoodi on tunnettava. Kohteliaisuus on tärkeää kaikkialla, jopa monimiljoonaisen kaupungin metrojonossa. Kukaan ei töni ja etuile. Kohteliaat kumarrukset kuuluvat keskusteluun ja kysymykset on muotoiltava niin, että niihin voi vastata myönteisesti.

Lahjat on annettava paketoituna, eikä niitä avata antajan läsnä ollessa. Jos lahja ei ole miellyttävä, antaja menettäisi kasvonsa, joka on pahinta, mitä japanilaiselle voi tapahtua. Rahalahjan on oltava pariton luku ja se on annettava kirjekuoressa. Kylään mennessä pitää aina varata pieni lahja mukaan. Lahjojen vaihto on yleistä.

Kännykkään puhumista yleisissä kulkuneuvoissa pidetään sopimattomana, koska se häiritsee muita.

Sisätiloihin ei saa koskaan mennä kengät jalassa. Japanissa sisällä pidetään erillisiä kenkiä, myös hotelleissa ja museoissa.

Vältä silmiin katsomista. Japanilaiset pitävät sitä epäkohteliaana ja tungettelevana.

Älä syö tai juo kävellessäsi. Japanilaiset eivät syö eivätkä juo seisaaltaan.

Syömäpuikoilla ei saa osoitella eikä niitä saa laittaa pystyyn riisiin. Näin toimitaan vain buddhalaisissa hautajaisissa.

Nuudelit pitää syödä äänekkäästi ryystäen ja keittokuppi tuodaan lähelle suuta.

Japanissa peseydytään ennen kylpemistä, sillä kaikki kylpevät samassa vedessä. Japanilaisessa kylvyssä ei käytetä saippuaa eikä hajusteita. Kaikki pesunesteet on huudeltava pois ennen kylpyyn astumista.

Tatuointeja ei näytetä. Ne liitetään japanilaiseen mafiaan, joten tatuointi voi estää pääsyn esimerkiksi julkiseen kylpylään.

Kiinalainen kalenteri (s. 124)

Länsimaisessa kalenterissa kiinalainen uusi vuosi sijoittuu tammi-helmikuuhun. Kiinalainen kalenteri määräytyy kuunkierron mukaan. Horoskooppieläimet vaihtuvat vuoden, ei kuukauden mukaan, kuten länsimaisessa kalenterissa.

Kiinalaisen kalenterin syntyyn liittyy seuraava kertomus. Buddhan kerrotaan kutsuneen luokseen kaikki eläimet. Vain kaksitoista saapui paikalle: rotta, härkä, tiikeri, jänis, lohikäärme, käärme, hevonen, vuohi, apina, kukko, koira ja sika. Buddha nimesi yhden vuoden kunkin eläimen mukaan. Kiinalaisen uskomuksen mukaan ihmiset saavat perinnöksi luonteenpiirteitä siltä eläimeltä, jonka nimeä kantavana vuonna he ovat syntyneet.

Esimerkiksi 5.2. 1991−3.2.1992 syntyneet ovat kiinalaisessa horoskoopissa vuohia. Horoskooppieläin vaihtuu vuosittain siinä järjestyksessä kuin eläimet saapuivat Buddhan luo.

Feng-shui (suom. tuuli-vesi): Kiinalainen kaupunkisuunnittelu – arkkitehtuuri – ja sisustusoppi. Perustuu käsitykseen jingistä ja jangista ja viidestä elementistä (puu, tuli, maa, vesi ja metalli). Näitä elementtejä pyritään käyttämään sisustuksessa niin, että ne muodostavat harmonisen sopusoinnun. Feng-shuin avulla pyritään rauhoittamaan ihmismieltä. Jos ympäristö ei ole sopusoinnussa, ihmisen mieli kärsii hajaannuksesta.

Aihekokonaisuudet

Viestintä ja mediataito

Monissa maissa viestejä ei ymmärrä, mikäli ei tunne kulttuuria. Mitä suomalaisia kulttuurisidonnaisia viestintätapoja/sanoja tiedät? (esim. sisu-sana on vaikea kääntää)

Ristisanatehtävä 4

1. Japanilainen runo?
2. Uskonnon perustaja?
3. Maailmankaikkeuden voima kiinalaisessa ajattelussa?
4. Tärkeä kiinalainen tarueläin?
5. Yksi buddhalaisuuden suuntaus?
6. Tärkeä kiinalaisen lääketieteen muoto?
7. Yksi Kiinan pääuskonnoista?
8. Japanilainen taistelulaji?
9. Japanilainen henkiolento?

Vain Ortodoksinen uskontokirja -sarjan käyttöön Ristikko4

Mikä sana muodostuu tummennetulle riville (alhaalta ylöspäin)?

Liite

Vastaukset ristisanatehtävään 4.

Vain Ortodoksinen uskontokirja -sarjan käyttöön Ristikko4 vastaukset