Apostolien teot

Evankelista Luukkaan kirjoittaman Uuden testamentin historiallisen kirjan rakenne voidaan jakaa kolmeen osaan:

  1. Pyhän Hengen toiminta helluntaina sekä Korneliuksen talossa (luvut 1−12).
    Opetuslapset odottivat Kristuksen lupaamaa Pyhää Henkeä ”yläsalissa”, joka on sapatinmatkan päässä Jerusalemissa, Öljymäellä. Kaikki paikalla olevat olivat galilealaisia. Evankelista Luukkaan mukaan Hengen toiminta ei ole riippuvainen Jerusalemista, lain kaupungista, jonka juutalaiset asukkaat hylkäsivät Pyhän Hengen väittäen opetuslasten olleen täynnä makeaa viiniä.

    Roomalaisen Corneliuksen talossa Pyhä Henki laskeutui kaikkien läsnäolijoiden päälle. Tämä osoitti, että pakanat ovat tasaveroisia juutalaisten kanssa.

  2. Evankeliumi on tarkoitettu sekä juutalaisille että pakanoille (luvut 13−20).
    Jerusalemiin oli syntynyt kaksi puoluetta. Niin sanottuja juutalaiskristittyjä johti Pietari, jonka puolue vaati ympärileikkausta ja juutalaisten tapojen noudattamista. Kristuskin oli juutalainen. Paavali oli hellenistikristityiksi kutsutun joukon johtaja. Tämä puolue kannatti evankeliumin saarnaamista kaikille eikä kristityksi haluavan tarvinnut kulkea siihen juutalaisuuden kautta. Apostolien kokous ratkaisi riidan vuonna 49. Kokouksen päätöksen mukaan kristityksi haluavan on kartettava epäjumalille uhrattua lihaa ja verta. Näitä tuotteita jaettiin kansalle pakanallisissa uhritilaisuuksissa. Kastettavan tuli välttää myös lihaa, josta ei ole veri laskettu pois (aikaisemmin sanottiin ”tukehtumalla kuollutta”) sekä haureutta eli epäsiveellistä elämää. Kokouksen päätöksen johdosta Paavalin lähetystyö pakanakansojen parissa mahdollistui.
  3. Paavalin matkat (luvut 20−28).
    Paavalin matkat suuntautuivat pakanoiden pariin Jerusalemin ulkopuolelle. Paavalin matkat päättyvät Roomaan. Matkoista kerrotaan lähemmin lähetyskirjeissä.

Keskustelun pohjaksi

Miten seurakunnan elämä on muuttunut alkukirkon ajoista lähtien? Mikä on erilaista, onko jotain säilynyt ennallaan?

Jerusalemin alkuseurakunta: Yhteisomistus, evankeliumin opetusta saatiin päivittäin temppelissä, ihmeitä tapahtui paljon, ehtoollinen nautittiin kodeissa ja seurakuntaa johtivat piispat.

Tämän päivän ortodoksiseurakunta Suomessa: yhteisomistuksen tilalla kirkollisvero, uskonnonopetus pääasiassa koulussa, evankeliumia luetaan ja selitetään sunnuntaisin kirkossa, ihmeitä tapahtuu harvemmin, ehtoollinen nautitaan kirkossa eivätkä ihmiset osallistu siihen joka sunnuntai ja seurakuntia johtavat papit.

Paavalin lähetyskirjeet (s. 25)

Paavalin kirjoittamat lähetyskirjeet ovat Uuden testamentin vanhinta aineistoa vaikka ne sijaitsevat evankeliumien jälkeen Raamatussa. Ne ovat siis ensimmäisiä kristillisiä kirjoituksia. Oppineisuutensa vuoksi Paavali osasi väittelytaidon ja oli tulkinnut oikein Jesajan kirjan ennustukset Messiaasta. Jesaja kirjoittaa Jumalan palvelijasta. Paavali ymmärsi ristiinnaulitsemisen olevan osan Jumalan pelastussuunnitelmaa. Tämä pelastus oli tarkoitettu kaikille kansoille, ei vain juutalaisille. Vaikka opetuslapset olivat nähneet ylösnousseen Kristuksen, vasta Paavali ymmärsi Jesajan ennustusten ja oman aikansa tapahtumien yhtäläisyyden.

Halveksittu hän oli, me emme häntä minään pitäneet ja kuitenkin: hän kantoi meidän kipumme… Herra pani meidän kaikkien syntivelan hänen kannettavakseen. Häntä piinattiin… Jes 53: 3, 4, 7

Paavali saarnasi kirjeissään ylösnousseesta Kristuksesta ja Jeesuksesta Jumalan Poikana, siksi voidaan puhua Paavalin evankeliumista.