Tämä tapa periytyy Bysantin ajalta, jolloin uusi vuosi alkoi vanhan satokauden päätyttyä elokuun lopussa.
Jeesuksen ajan Palestiinassa ihmiset viettivät syyskuun alussa sadonkorjuujuhlia. Tuolloin he kiittivät Jumalaa hyvästä sadosta ja juhlivat samalla uuden vuoden alkua.
Raamattu alkaa luomiskertomuksella. Kaiken on luonut Jumala (1. Moos. 1:1–2:4).
Jumala on luonut kaiken hyväksi. Meidän tulee suojella maailmaa.
Jumala ylläpitää ja johdattaa maailmaa kaiken aikaa edelleenkin.
Maailmankaikkeutta tarkoittava sana kosmos (kreik.) positiivisessa merkityksessä tarkoittaa kaunista järjestyksen maailmaa, koko luomakuntaa.
Maailman luomiseen liittyvä kuva löytyy esimerkiksi Kohti kirkon elämää -kirjasta s. 14–15.
Alkava kirkkovuosi voidaan jakaa pelastushistoriallisesti neljään jaksoon:
Syyskausi – ihmiskunnan valmistautuminen Vapahtajan vastaanottamiseen
Talvikausi – uuden liiton alkaminen
Kevätkausi – lunastuksen täyttyminen
Kesäkausi – evankeliumin voitto maailmassa ja kirkon elämä Pyhässä Hengessä.
Kirkkovuoden ensimmäinen suuri juhla on Neitsyt Marian syntymäjuhla 8.9. Kirkkovuosi päättyy Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen juhlaan 15.8.
Juhlan liturginen perinne
Vuonna 1992 patriarkka Bartolomeos nimesi päivän luonnonsuojelun päiväksi.
Silloin voidaan toimittaa vedenpyhitys ja eläinten siunaus.
