Kristuksen kaste - teofania 6.1.
Taustatietoja
- Teofania tarkoittaa Jumalan ilmestymistä.
- Teofania on pääsiäisen jälkeen kristillisen kirkon vanhin ja tärkein juhla. Sitä on vietetty Egyptissä jo ainakin 200-luvulla.
- Teofanialla on syvällinen teologinen sanoma: Jumala tulee ihmiseksi, ja ihmisluonto pyhittyy.
- Kristuksen kasteen juhlaa kutsutaan myös nimellä epifania (valon juhla).
- Kristus ei tullut tunnetuksi syntymästään, vaan kasteestaan.
- Kirkon läntisessä perinteessä tammikuun 6. päivää (loppiainen) kutsutaan kolmen kuninkaan juhlaksi, koska läntisessä perinteessä muistellaan tuolloin kolmen tietäjän saapumista Betlehemiin.
Juhlan liturginen perinne
- Liturginen väri on valkoinen.
- Kristuksen syntymän ja teofanian jumalanpalveluksissa on paljon yhteisiä elementtejä. Tämä johtuu siitä, että alkukirkossa juhlia vietettiin samaan aikaan. 300-luvulla juhlat kuitenkin erotettiin omiksi juhlikseen.
- Teofaniana toimitetaan kirkoissa suuri vedenpyhitys, joka voi tapahtua sisällä kirkossa tai luonnonveden äärellä, minne kirkkokansa kulkee ristisaatossa. Tämä muistuttaa alkukirkon tavasta toimittaa joukkokasteita juuri teofaniana.
- Pyhitettyä vettä voidaan ottaa myös kotiin pullossa.
- Pyhitettyä vettä ei saa koskaan heittää viemäriin, vaan se juodaan tai annetaan kasveille.
- Ottamalla vastaan kasteen Johannes Kastajalta Kristus antoi kirkolle esikuvan kasteen sakramentista.
- Teofanian aatto on ankara paastopäivä. Aaton liturgia toimitetaan myöhään päivällä ja sitä ennen paastotaan.
- Aamupalveluksessa luetaan Matt. 3:13–17.
- Liturgiassa luetaan Mark. 1:9–11.
- Teofanian päättäjäisjuhla on 14.1.
Ikonin selitys
- Ikoni välittää kuvallisesti juhlan keskeisimmän teologisen sanoman: Jumala ilmestyi kolmessa persoonassaan.
- Isä todistaa Pojasta.
- Jumalan Poika kastetaan.
- Pyhä Henki laskeutuu Pojan päälle kyyhkysen muodossa.
- Ikonin yläosassa oleva puoliympyrä kuvaa taivasta.
- Kristus siunaa oikealla kädellä Jordanin veden, johon hänet on upotettu. Tämä yksityiskohta tuli ikonografiaan viimeistään 900-luvulla.
- Kristuksen siunatessa Jordanin veden koko luomakunta pyhittyy. Sama ajatus välittyy kasteen sakramentissa: vanha ihminen kuolee, ja kastevedestä nousee uudesti syntynyt kirkon jäsen.
- Kristus seisoo alastomana Jordan-joessa, aivan kuin luolassa, jossa hän syntyi ja johon Kristus myös ristiinnaulitsemisen jälkeen haudattiin.
- Kristuksen alastomuus korostaa hänen jumaluutensa nöyrtymistä ja itsensä alentamista.
- Vedessä olevat ihmishahmot, mies ja nainen, kuvaavat Vanhan testamentin profetiaa (Ps. 114:3). Mies kuvaa Jordan-virtaa, ja nainen kuvaa merta ja palauttaa mieliin kasteen ennuskuvana tapahtuneen Punaisenmeren ylityksen.
- Pyhän Johannes Kastajan käsi on Kristuksen pään päällä. Kasteen sakramentissa pappi laittaa kätensä lapsen pään päälle ja siunaa.
- Enkelit ovat pyhän tapahtuman todistajia ja kantavat Kristuksen vaatteita.
- Pyhän Johannes Kastajan alapuolella on puu, jonka juurella on kirves. Tämä muistuttaa hänen opetuksistaan: ”Kirves on jo pantu puun juurelle. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, kaadetaan ja heitetään tuleen.” (Matt. 3:10.)
Troparin selitys
- Tropari kertoo koko juhlan sisällön: Jumala ilmestyi kolmessa persoonassa (teofania).
- Jumala, Pyhä Kolminaisuus, ilmestyy.
Tehtävien ratkaisut
- Tehtävä 6
- Johannes Kastaja osoitti Kristusta ”vapisevin käsin”.
- Kristusta kutsutaan nimillä ”valkeus”, ”Israelin lunastaja”, ”Synnitön Kristus”, ”meidän Jumalamme”.