Ortodoksinen uskontokirja -sarja

Ramayana s. 83

Legendassa kerrotaan, kuinka Vishnu tuli ihmiseksi kuninkaan poika Ramassa tuhotakseen demonin edustamat pahuuden voimat sekä palauttaakseen maailmankaikkeuden järjestyksen. Rama meni naimisiin kuninkaantyttären Sitan kanssa ja odotti pääsevänsä hallitsijaksi. Se ei kuitenkaan onnistunut, sillä Raman äiti tahtoi valtaistuimelle hänen velipuolensa. Rama joutui maanpakoon. Monien vaiheiden kautta Ravana (Ramayanassa olevan päävihollisen nimi) sai Sitan vangiksi ja vei hänet kaukaiselle saarelle, minne Rama seurasi häntä. Hän sai avukseen apina-armeijan, jonka avulla he kukistivat demonin ja vapauttivat Sitan monta vuotta kestäneestä vankeudesta. Sita oli ollut kaikki nämä vuodet uskollinen miehelleen. Sita ja Rama edustavatkin hindulaisen avioparin ihannetta.

Mahabharata ja Bhagavadgita s. 83

Mahabharata-teoksen pääjuonen muodostaa Pandava- ja Kaurava-kuningassukujen välinen taistelu. Kahden veljeksen pojat vaativat kuninkuutta itselleen, ja syntyy taistelu vallasta. Tutkijat ovat arvelleet, että runoelman opetuksena on ajatus, jonka mukaan maallinen elämä on turhuutta verrattuna Jumalan ikuiseen todellisuuteen.

Bhagavadgita eli Herran laulu kertoo suuren taistelun hetkestä, jolloin Krishna saapui ja ilmoitti olevansa korkein jumala. Teksti on laadittu dialogin muotoon. Ennen taisteluun lähtöä Krishna valisti yhtä Pandava-suvun emotionaalisessa kriisissä olevaa veljestä Arjunaa ja selitti tämän huolien johtuvan siitä, ettei Arjuna ymmärtänyt todellista itseyttään. Todellinen itseys ei ollut sama kuin ruumis, vaan se oli pikemminkin samastettavissa atmaniin, yksilön sieluun. Krisnan mukaan velvollisuuksien suorittaminen oli tärkeää, koska se edistää maailmankaikkeuden järjestystä. Arjunan ei pitänyt takertua omiin saavutuksiinsa taistelussa, vaan hänen oli uskottava jumalalliseen maailmanjärjestykseen ja jumalaan. Gitan julistuksen keskeinen sanoma on epäitsekkään toiminnan korostaminen ja jumalan palvominen.

Elämän kunnioitus s. 84

Lehmän tuotteita, kuten maitoa, juustoa, virtsaa ja lantaa, käytetään uskonnollisissa seremonioissa ja niillä uskotaan olevan puhdistavia ominaisuuksia. Suomessakin ovat tuttuja lehmänlannasta valmistetut suitsuketikut.

Naiset piirtävät kotinsa kynnykselle sorkan jälkiä. Tavan uskotaan tuovan siunauksen jokaiselle sisääntulijalle. Määräaikoina pidetään juhlia kaikkien nautaeläinten kunniaksi.

Karma s. 84

 Karma tarkoittaa syyn ja seurauksen lakia. Jos ihminen elää hyvin, hän voi päästä kuoleman jälkeen ylempään kastiin tai pyhäksi lehmäksi. Huonosti elänyt voi syntyä alempaan kastiin tai saastaiseksi eläimeksi. Sikamaisesti elävästä voi tulla sika seuraavassa elämässä. Seksiin keskittyvä ihminen voi syntyä toiseen elämään lintuna, joka voi paritella ihmisiä useammin. Lehmän surmaaja joutuu helvettiin yhtä moneksi vuodeksi kuin lehmässä on karvoja.

Karma-ajattelu auttaa ymmärtämään, miksi Intiassa linnuille ja lehmille järjestetään sairaaloita.

Hautajaiset s. 85 (alakuva)

Hautajaiset ovat rituaali, joka siirtää ihmisen vainajien joukkoon. Ruumis poltetaan, luut ja tuhka kerätään ja sirotellaan jokeen tai suljetaan saviruukkuun. Köyhät poltetaan avoimen taivaan alla, mutta varakkailla voi olla katoksella varustettuja ruumiinpolttopaikkoja. Pikkulapset ja askeetit haudataan ilman polttamista tai lasketaan pyhään jokeen. Hautajaisväri on valkoinen.

Kaksitoista viikkoa kuoleman jälkeen uhrataan vettä ja riisikakkuja. Näin vainaja pääsee seremoniallisesti esi-isien joukkoon. Kuoleman vuosipäivänä tarjotaan muistoateria vieraaksi kutsutulle brahmaanille (= hindulainen pappi).

Aihekokonaisuudet

Ihmisenä kasvaminen sekä Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Elämän kunnioitus ja eläinten oikeudet. Tapakulttuurien merkitys eri maissa. Millaisia kokemuksia sinulla on eri maiden kulttuureista?