Juutalaisuus
Pohdintaa yhdessä
1. Taululle sana JUUTALAISUUS. Mitä oppilaat tietävät tai luulevat tietävänsä juutalaisuudesta? Asiat kootaan taululle näkyviin. Juutalaisuus-jakson jälkeen oppilailta kysytään uudestaan, mitä he tietävät jakson jälkeen juutalaisuudesta.
2. Kartta s. 47. Minkälainen on juutalaisen valtion asema maantieteen valossa?
Sana ”juutalainen” s. 47
Juudan heimon valtio syntyi Juudeaan. Käsite juutalainen ei ole yksiselitteinen. Muinaisessa Lähi-idässä ei käsitettä ”kansa” käytetty samassa mielessä kuin nykyisin. Ihmiset jaoteltiin ”kansoihin” kielen, asuinpaikan, kotimaan tai yhteiskuntaluokan perusteella. Ilmaus ”juutalainen” esiintyy Raamatussa. Heprean kielen sanaan pohjautuva käsite ilmaisee usein Jumalan ja ihmisen välistä suhdetta. Sanaa ”juutalainen” käyttivät sekä juutalaiset että ei-juutalaiset. Palestiinan juutalaisilla oli tapana käyttää itsestään nimitystä ”Israel”. Tällä korostettiin yhteenkuuluvuutta raamatullisen Israelin kanssa.
Kuka on juutalainen? Ollakseen juutalainen on henkilön noudatettava juutalaista uskoa. Kuitenkin juutalaisesta äidistä syntynyttä lasta pidetään juutalaisena, vaikka hän olisi ateisti. Juutalaisuus periytyy äidin kautta. Juutalaisuus käsite liittyy sekä uskontoon että kansallisuuteen toisin kuin sanat muslimi tai kristitty, jotka viittaavat vain uskontoon.
Juutalaisuuden historiaa s. 48−50
Kuusisakarainen Daavidin tähti (= Daavidin kilpi) on yksi vanhoista juutalaisuuden symboleista (muita: menora s. 22, sofartorvi, joka on yleensä oinaansarvi, jota käytetään eräissä juutalaisissa juhlissa, ja palmunlehvä, jota käytetään lehtimajajuhlan yhteydessä). Heksagrammin alkuperän arvellaan liittyvän Raamatun kuningas Salomonin ja kuningas Daavidin aikaan. Salomonilla sanotaan olleen sinettisormus, jonka avulla hän hallitsi vihollisia. Kuningas Daavidilla kerrotaan puolestaan olleen suojaava kilpi vihollisia vastaan.
Daavidin tähteä käytetään synagogien koristeena ja hautakivissä. Muun muassa kansallissosialismin aikana Daavidin tähti oli juutalaisia leimaava merkki. Se on myös Israelin lipussa. Juutalaisuuden mystisessä suuntauksessa, kabbalassa, Daavidin tähdellä on tärkeä merkitys. Kabbalaan kuuluu lukujen ja geometrian mystinen käyttö. Kabbalismi on monien julkisuuden henkilöiden suosima oppi (Madonna, Britney Spears, Demi Moore ja Mick Jagger). Julkisuuden henkilöiden harjoittamassa kabbalismissa ei ole kyse juutalaisesta mystiikasta ortodoksijuutalaisten mukaan. Monet ortodoksijuutalaiset eivät käytä mielellään Daavidin tähteä, koska sitä käytetään okkulttisissa merkityksissä.
Juutalaisia taiteilijoita s. 50
Monet juutalaiset ovat vaikuttaneet tieteen ja taiteen saralla.
Esimerkkejä: fyysikko Albert Einstein, yhteiskuntafilosofi Karl Marx, psykoanalyytikko Sigmund Freud, Nobel-palkittu kirjailija Isaac Bashevis Singer, kirjailija Franz Kafka, taidemaalari Marc Chagall, sosiologi Émile Durkheim, popmuusikot Leonard Cohen ja Bob Dylan, ohjaaja Stephen Spielberg, näyttelijä-ohjaaja Woody Allen, näyttelijä Jerry Lewis, näyttelijä-muusikko Barbara Streisand, lauluduo Paul Simon ja Art Garfunkel.
Jerusalemin temppeli s. 50–51
Jerusalemin temppeli oli ainoa uhritemppeli, jossa uhraaminen oli sallittu. Siksi sen merkitys oli niin huomattava. Jerusalemiin kerääntyi satojatuhansia pyhiinvaeltajia tuomaan uhrilahjansa Jumalalle. Temppelin tuho vuonna 70 jKr. oli katastrofi uhrauskultille.
Temppelin kaikkein pyhimmän osan arvellaan sijainneen nykyisen Kalliomoskeijan paikkeilla. Juutalaiset eivät saa astua sille alueelle, koska kaikkein pyhimmän paikka ei ole tarkasti tiedossa. Nykyinen temppelin länsimuuri on tärkeä rukouspaikka. Muuri on jaettu miesten ja naisten alueeseen. Miesten puolella rukoilijoiden ja vierailijoiden on peitettävä päänsä pienellä kipalla, päähineellä. Tapa on päinvastainen kuin suomalaisessa traditiossa, jossa pää paljastetaan. Rukoilija poistuu muurilta kävellen takaperin, jotta hän ei kääntäisi epäkunnioittavasti selkäänsä pyhällä paikalla.
Temppelivuori on jatkuvana poliittisena ja uskonnollisena kiista-alueena. Vuonna 2007 entinen Jerusalemin mufti Ikrema Sabri sanoi, ettei Temppelivuorella ole koskaan ollut juutalaista temppeliä. ”Muuri ei ole osa temppeliä. Se on vain moskeijan länsimuuri. Ei ole yhtään kiveä, jolla olisi mitään suhdetta koko heprealaiseen historiaan”, hän sanoi Jerusalem Postin haastattelussa. Israelin museovirasto kiisti väitteen.
Joulukuussa 2007 juutalaiset arkeologit löysivät vanhan kaupungin luoteispuolelta kivilouhoksen, josta temppelin valtavat kivet on louhittu. Rabbi Chaim Ricman piti löydöstä sensaatiomaisena ja kommentoi puolestaan Aruz-7:lle (Israelin kansallinen uutistoimisto): ” Juuri kun muslimit yrittävät pyyhkiä kaikki jäljet temppelimme läsnäolosta… Jumala lähettää juutalaiskansalle suudelman – juuri nyt tämän löydöksen kautta, kuin sanoakseen: Älkää murehtiko, en ole unohtanut teitä…”
Kuva keskellä s. 51
Kuvassa näkyvillä miehillä on yllään rukousviitta (= tallit), jota käytetään aamurukouksessa ja synagogarukouksen yhteydessä. Lisäksi heidän vasempaan käsivarteensa on sidottu rukoushihna ja otsalla on (yleensä nahkainen) rukouskotelo, joka sisältää katkelmia Toorasta.
Antisemitismi ja holokausti s. 51
Antisemitismi oli Hitlerin ja hänen kannattajiensa aate. Mussolinin fasistisessa Italiassa ei ollut vastaavaa ilmiötä.
Vainotoimenpiteitä Saksassa:
1933: Juutalaiset liikkeet oli varustettava leimalla ”juutalainen”, kirjallisuutta poltettiin, juutalaiset erotettiin valtion viroista.
1935: Nürnbergin rotulait veivät juutalaisten kansallisoikeudet, seka-avioliitot kiellettiin.
1938: Kristalliyönä (9.−10.11.) Saksan synagogat poltettiin, juutalaiset liikkeet ryöstettiin ja ikkunat särjettiin, juutalaisia pahoinpideltiin. Noin 30 000 juutalaista vietiin keskitysleireihin.
1941: ”Lopullinen tuhoaminen”-niminen operaatio. Kaikki Saksan ja sen valloittamien maiden juutalaiset oli tuhottava.
Suurimmat tuhoamisleirit sijaitsivat Puolassa, jossa tapettiin 3 miljoonaa, Neuvostoliitossa 1,1 miljoonaa, Unkarissa yli puoli miljoonaa, Romaniassa lähes 300 000, Liettuassa 143 000, Saksassa 141 000 ja Hollannissa 100 000 juutalaista.
Suomessa tilanne oli erikoinen. Juutalaisia taisteli talvisodassa suomalaisten rinnalla. Jatkosodan aikana tilanne muuttui ongelmalliseksi, sillä Suomi oli Saksan liittolainen. Saksalaiset suhtautuivat hämmentyneesti Suomen juutalaisiin aseveljiin. Jatkosodan yhteydessä Suomi luovutti viisi juutalaista miestä ja heidän kolme perheenjäsentään Gestapolle. Viimeisimmän tutkimuksen (2007) mukaan luovutettujen lukumäärä oli 51. Virallisesti heitä syytettiin rikollisesta toiminnasta. Samalla luovutettiin 19 Neuvostoliiton juutalaista. Kaikki joutuivat Puolaan Birkenaun (tunnetaan myös nimellä Auschwitz II) keskitysleirille. Vain yksi luovutetuista selvisi hengissä leiriltä. Vuonna 2000 luovutetuille pakolaisille pystytettiin muistopatsas Helsinkiin. Silloinen pääministeri Lipponen pyysi julkisesti anteeksi luovutuksia.
Israelin valtion synty s. 52
Ensimmäisessä maailmansodassa juutalainen prikaati auttoi brittejä valtaamaan Palestiinan turkkilaisilta. Tästä palkkiona juutalaisille annettiin vuonna 1917 Balfourin julistus, jossa heille luvattiin perustaa kansallinen koti Palestiinaan. Julistusta ei voitu panna heti täytäntöön, sillä britit olivat tehneet lupauksia myös arabeille. Toisen maailmansodan jälkeen britit luovuttivat alueen YK:lle, joka päätti jakaa alueen juutalaiseksi ja arabialaiseksi valtioksi. Juutalaiset hyväksyivät sopimuksen, mutta arabit hylkäsivät sen, mistä seurasi sota juutalaisten perustettua Israelin valtion vuonna 1948.
Israelin valtion alueella käydyt sodat
1948 sota: Viisi Arabimaata hyökkäsi maahan, johon juutalaiset olivat perustaneet Israelin valtion (asia oli vielä silloin kansainvälisesti katsoen epäselvä). Jordania valloitti Jordanvirran länsirannan ja Itä-Jerusalemin. Kiistelty Gazan kaistale säilyi Egyptillä. Israelin alue kasvoi suuremmaksi kuin jakosuunnitelmassa oli edellytetty.
1967 ns. kuuden päivän sota: Jordania, Syyria ja Egypti aloittivat sodan Israelia vastaan. Israel valloitti Jordanialta länsirannan ja Itä-Jerusalemin, Syyrialta Golanin ja Egyptiltä Gazan ja Siinain.
1973 jom kippurb-sota: Nimi johtuu siitä että sota käytiin juutalaisten suurena sovituspäivänä, jom kippurina. Egypti sai rauhanneuvottelussa takaisin Siinain.
Vuoden 1991 Persianlahden sodan jälkeen Israel ja arabivaltiot ovat neuvotelleen rauhansuunnitelmasta palestiinalaisten oikeudesta omaan valtioon. Vuonna 1993 Palestiinan vapautusjärjestö (PLO) ja Israel tunnustivat toisensa. Rauhanneuvottelut ovat hataralla pohjalla jatkuvan terrorismin myötä. Molempien leirien ääriryhmät vastustavat virallisia toimia.
Kirjallisuus kappaleisiin 13−17
Harviainen Tapani ja Karl-Johan Illman, Juutalainen kulttuuri. Otava, Helsinki 2003.
Kozodoy, Ruth, Juutalaiset juhlapäivät. OPH, 1997.
Navè Levinson, Pnina, Mitä on juutalainen usko. Yliopistopaino, Helsinki, 1992.
Richman, Chaim, A House of Prayer for All Nations: The Holy Temple of Jerusalem. Tel Aviv, 1997.
Rosenblad Dorothea, Rosenblad Fanny, Abrahamin lapset: kolmen uskonnon yhteiset juuret. Suomen Lähetysseura, Helsinki, 2005.
Steibock-Vatka, Norit, Tooran kertomuksia juutalaisen perinteen mukaan. Kirjapaja, Helsinki, 2003.
Turtiainen, Jouni, toim., Ikkuna juutalaisuuteen: historia, usko, kulttuuri. Yliopistopaino, Helsinki 2003.
Oppilaille lukemistoksi
Berg, Mary, Päiväkirja 1939–1944, Kasvun vuodet Varsovan Ghetossa. Minerva Oy, 2007.
Anne Frankin päiväkirja.
Isaak Bashevis Singer, Orja.
Martin Gray, Kaikkien rakkaitteni puolesta.
Leon Uris, Mila 18.
Leon Uris, Exodus.
DVD
Maailmanuskonnot 1 – JUUTALAISUUS (saa tilata netistä, tekstitys suomeksi).
Juutalaisuudesta holokaustista kertovia elokuvia
Musikaali Viulunsoittaja katolla.
Roman Polanski: Pianisti.
Spielberg: Schindlerin lista.