Juutalainen juhlaperinne ja tapakulttuuri

Keskustelun pohjaksi

Juutalaisessa koulussa Helsingissä vietetään juhlia juutalaisen kalenterin mukaan (s. 57-59). Millaista olisi elää ortodoksisen kalenterin juhlien ja paastojen mukaan? Miten se näkyisi kouluvuodessa? Meillä olisi pitkiä paastoaikoja, ja ruokavalio muuttuisi. Juhlakautena olisi taas juhlakauden tarjoilu. Juhlia olisi enemmän, myös keskellä viikkoa.

Sukkot s. 58

Heti sukkot-juhlan päättyessä vietetään Tooran juhlaa. Simchat toraa on Tooran ilojuhla. Tooran lukemiseen kuluu aikaa tasan vuosi. Samana päivänä kun Toora on luettu loppuun, aloitetaan alusta uusi lukujakso. Sitä juhlitaan juutalaisissa synagogissa. Toora-kääröjä kannetaan ympäri synagogaa. Entisaikaan ja vielä nykyisinkin muutamissa maissa juutalaiset myös tanssivat ympäri synagogaa. Israelissa ihmiset laulavat ja tanssivat kaduilla simchat toraa -päivänä. Ortodoksisessa kirkossa käytetään samanlaista lukuperinnettä evankeliumien lukemisessa. Lukujakso vaihtuu pääsiäisenä, jolloin kierto aloitetaan alusta.

Pääsiäisateria s. 59

Juutalaisissa perheissä siivotaan huolellisesti ennen pääsiäistä. Kaikki kirjatkin käännellään, jotta saataisiin pois kaikki leivänmurut, jotka ovat sinne joskus pudonneet. Pääsiäisenä saa käyttää vain happamatonta leipää. Pääsiäisateria nautitaan erityiseltä pääsiäislautaselta (seder-lautanen). Juhlan viisi ruoka-ainetta ovat olleet samoja jo vuosituhansia, ja ne muistuttavat Egyptin orjuudesta ja poislähdöstä. Happamaton leipä leivottiin Jumalan käskyn mukaan, ja se muistuttaa siitä, että pois lähtiessä oli niin kiire, ettei leipätaikinaa ennätetty kohottaa. Kitkerät yritit muistuttavat orjuuden kitkerästä mausta. Omenan, pähkinöiden ja rusinoiden sekoitus muistuttaa muurilaastista, jota juutalaiset käyttivät pyramidien rakentamisessa. Lisäksi on lampaan sääriluunpala tai linnunkoipi muistuttamassa temppelin uhrista ja kananmuna, joka symboloi elämän kiertoa.

Hanukka-juhlan historiaa s. 59

300-luvulla ennen ajanlaskua nykyinen Israelin alue kuului Aleksanteri Suuren valloittamien alueiden joukkoon. Maata alettiin kreikkalaistaa ja Jerusalemin temppeliin kannettiin suuri Zeuksen patsas. Juutalaiset onnistuivat valloittamaan alueen ja temppelin takaisin. Temppeli puhdistettiin kaikesta vieraille jumalille kuuluvasta. Toora ja muut juutalaisten pyhät esineet kannettiin sisään. Temppelissä sytytettiin suuri seitsenhaarainen kynttelikkö (nykyisin yhdeksänhaarainen). Menora ja temppeli vihittiin uudelleen. Kerrotaan, että he löysivät vain pienen öljypullon menoraa varten. Uutta öljyä piti noutaa kaukaa pohjoisesta, jossa öljypuut kasvoivat. Näytti siltä, että menora sammuisi ennen sitä, vaikka tavan mukaan temppelissä pitää aina palaa valo. Öljy riittäisi vain päiväksi. Ihme tapahtui. Öljy riitti kaikkiaan kahdeksaksi päiväksi. Temppeli vihittiin uudelleen vuonna 165 eKr. (Makkab. 4:59).

Nykyisin kahdeksan päivän aikana sytytetään kynttilät yksi toisensa jälkeen. Menorassa on yhdeksän haaraa. Kahdeksan kynttilää muistuttaa kahdeksasta päivästä, ja yksi on apuhaara, jonka kynttilän avulla muut kynttilät sytytetään. Hanukan juhlimiseen kuuluu myös öljyisen ja rasvaisen ruuan syöminen (perunakakut ja hillolla täytetyt donitsit). Myös ruoka muistuttaa temppelin öljystä.

Lisätietoa juhliin

Juutalaisen kalenterin suuri paastopäivä on av-kuukauden yhdeksäs päivä (heinäkuun 23. päivän auringon laskusta heinäkuun 24. päivän auringon nousuun). Päivää sanotaan juutalaisen historian surullisimmaksi. Historian aikana tapahtuneita ikäviä asioita ovat muun muassa:

  • Jumala kielsi Israelin lapsilta pääsyn luvattuun maahan.
  • Babylonialaiset tuhosivat ensimmäisen temppelin vuonna 586 eKr.
  • Roomalaiset tuhosivat toisen temppelin vuonna 70 jKr.
  • Juutalaisten kapina roomalaisia vastaan epäonnistui vuonna 135 jKr.
  • Vuonna 1290 kuningas Edward I allekirjoitti päätöksen karkoittaa juutalaiset Englannista.
  • Treblinka-tuhoamisleirin ensimmäiset surmaamiset alkoivat vuonna 1942.

Tuota päivää juutalaiset kunnioittavat osoittamalla surunsa kieltäytymällä ruuasta, juomasta, peseytymisestä, kylpemisestä, parranajosta ja kosmetiikasta. He eivät käytä myöskään nahkakenkiä, ja synagogissa luetaan valitusvirsiä.