Ortodoksinen uskontokirja -sarja

Vanhan testamentin Jumala

Vanhan testamentin mukaan Jumalan nimi on JHWH. Hepreassa vokaaleilla on toisarvoinen merkitys konsonantteihin nähden. Niitä ei kirjoitettu näkyviin. Kun nimestä tuli pyhä, sitä ei lausuttu ääneen. JHWH tilalla suomalaisessa raamatunkäännöksessä käytetään sanaa Herra. Historian kuluessa alkuperäinen ääntäminen unohtui. Todennäköisesti nimi on äännetty Jahve. Joskus Jumalan nimestä esiintyy muoto Jehova. Ääntäminen perustuu väärinymmärrykseen. 800 jKr. hepreankielinen Vanha testamentti vokalisoitiin lukutavan varmistamiseksi. Konsonanttien alle merkittiin sanan ”Adonaj” vokaalit, sillä sanan kohdalla luettiin aina Adonaj (= Herra). Näin syntyi heprean äännelakien mukaan sekamuoto Jehova.

Suomalaisessa kirjallisuudessa sana kirjoitetaan myös muotoon J-la. Englanninkielisessä tekstissä käytetään muotoa G-d.

Jumalan ominaisuuksia

Vanhassa testamentissa Jumalaan liitetään monenlaisia ominaisuuksia. Monissa teksteissä Jumala kuvataan ihmisenkaltaiseksi: Hän käyskentelee paratiisissa, vierailee Abrahamin luona ja painii Jaakobin kanssa. Monissa teksteissä korostetaan, kuinka Jumala on armahtava, kärsivällinen ja sorrettujen puolella. Toisaalta Jumala on kiivas ja hän vihastuu. Vanhan testamentin Jumalalla on sekä armahtava että pimeä puoli. Vanhatestamentillisen ajattelun mukaan kaikki tulee Jumalalta, niin hyvä kuin pahakin. Käsitys persoonallisesta pahasta kehittyy myöhemmin (apokalyptiikan myötä esim. Danielin kirja).

Kuva s. 55

Kuvassa on Jeesuksen aikaisen Jerusalemin kaupungin pienoismalli ja sen kaikkein pyhin. Salomonin temppelin tuhouduttua kaupunkiin rakennettiin toinen temppeli, joka valmistui 516 eKr. Kuningas Herodes laajensi temppeliä 19 eKr. Niin sanotun kolmannen temppelin laajennustyöt kestivät puolitoista vuotta.

Kuvan korkein rakennus on kaikkein pyhin. Sinne sai ylimmäinen pappi mennä vain kerran vuodessa, suurena sovituspäivänä, sovittamaan kansan synnit Jumalan edessä. Kaikkein pyhimmän edessä näkyy pronssinen portti, josta sai kulkea vain papisto. Portin takana (ja kaikkein pyhimmän edessä) oli suuri uhrialttari. Kuvan etuosassa, ensimmäisen portin takana on naisten piha.

Synagoga s. 56

Synagogat ovat kokous-, rukous- ja kouluhuoneita. Synagogissa on erilliset huoneet opiskelua varten. Ortodoksijuutalaisten synagogissa on miehille ja naisille erilliset tilat rukousta varten. Synagogissa ei ole koskaan uhrattu. Siihen tarkoitukseen oli vain Jerusalemin temppeli.