Sanastolaatikko (s. 8)
Opiskelijat pohtivat yhdessä opettajansa kanssa, mitä sivun yläreunan punapohjaisen laatikon sanat tarkoittavat. Kun niiden merkitys on selvillä, siirrytään kuunteluharjoitukseen 1.
Kuunteluharjoitus 1 (s. 8)
Kunkin luvun ensimmäinen kuuntelu toimii johdantona luvun varsinaiseen aiheeseen ja on tarkoitettu hieman helpommaksi sekä sanastoltaan että rakenteiltaan kuin luvun muut tekstit ja kuuntelut. Kunkin luvun ensimmäisen kuuntelun tarkoituksena on, että opiskelija kertaa ja muistelee jo osaamiaan tuttuja asioita.
Opiskelijat kuuntelevat ensin, kun Antonio ja hänen naapurinsa esittäytyvät. Sitten he vastaavat kysymyksiin keskustelemalla parinsa kanssa. Sen jälkeen he kirjoittavat vastaukset. Opettaja voi koota kirjoitetut vastausvaihtoehdot taululle näkyviin tai opiskelijat voivat yhdessä kirjoittaa ne paperille ja tarkastuttaa ne opettajalla.
Harjoitukset 3–6 (s. 9–10)
Kun opiskelijat ovat kuunnelleet ja lukeneet tekstit sekä selvittäneet yhdessä opettajan kanssa vieraat sanat ja hankalat kohdat, he jatkavat harjoituksien 4 ja 6 virkkeitä suullisesti. Sen jälkeen he kirjoittavat vastaukset, jotka kootaan taululle kaikkien näkyviin.
Ennen harjoitusta 5 käydään taas yhteisesti läpi sanastolaatikko.
Verbityyppi 1 ja harjoitus 8 (s. 11)
Sivulla 11 esitellään verbityyppi 1 keltaisessa laatikossa. Ei ole välttämätöntä käyttää kielioppitermistöä eikä puhua verbityypeistä, mutta verbien taivutusta on silti hyvä harjoitella.
Aihetta voidaan lähestyä suullisen tehtävän avulla: Täydennettävässä taulukossa on viisi verbiä (seisoa, ostaa, maksaa, asua, istua) ja opiskelijaa pyydetään kertomaan näiden verbien avulla parilleen, missä, kenen kanssa, milloin ja mitä hän tekee.
Opiskelijat harjoittelevat tätä ensin suullisesti pareittain. Ajatuksena on se, että he yhdessä muistelevat jo aiemmin oppimaansa ja etsivät ratkaisuja, kuinka he ilmaisevat tekemisen lisäksi paikkaa, ajankohtaa ja sitä, kenen seurassa he ovat.
Kun opiskelijat ovat harjoitelleet tätä pareittain, verbit ja niiden taivutus käydään läpi seuraavasti:
- Opiskelija numero 1 kertoo, mitä tekee (ja missä ja milloin ja kenen kanssa) minä-muodossa verbillä seisoa (esim. Minä seison aamulla luokan ulkopuolella kurssikavereideni kanssa).
- Opiskelija numero 2 kertoo tämän saman asian hän-muodossa (esim. Hän seisoo aamulla luokan ulkopuolella kurssikavereidensa kanssa.).
- Sen jälkeen opiskelija numero 2 kertoo, mitä tekee (ja missä ja milloin ja kenen kanssa) minä-muodossa seuraavalla verbillä ostaa (esim. Minä ostan kaupasta mehua ystävän kanssa tänä iltana.).
- Opiskelija numero 3 kertoo tämän saman asian hän-muodossa (esim. Hän ostaa kaupasta mehua ystävän kanssa tänä iltana.).
- Näin käydään läpi kaikki verbit. Kierroksen voi tehdä useamman kerran peräkkäin.
On tärkeää, että opiskelijat saavat vapaasti ja rohkeasti keksiä lauseita ja käyttää kieltä. Opettaja kirjoittaa lauseet näkyviin korjaten ne samalla oikeaan muotoon. Korjauksesta ei kannata tehdä sen suurempaa numeroa, vaan riittää, että opettaja toistaa lauseen oikeassa muodossa ja kirjoittaa sen näkyviin.
Kun lauseet on kirjoitettu minä- ja hän-muodoissa taululle, opiskelijat harjoittelevat niiden muuntamista pareittain sinä-, me-, te- ja he-muotoihin. Kun he ovat harjoitelleet hetken, käydään lauseet läpi siten, että opettaja tarkastaa ne ja kirjoittaa verbimuodot tarvittaessa näkyviin.
Kysymyssanat ja -ko/kö (s. 12)
Sivulla 12 on kielioppilaatikko, jossa visualisoidaan kysymyslauseiden sanajärjestys (kysymyssana + tekijä + verbi) sekä ohjataan ko/kö-kysymysten tekoon. Opiskelija on jo keskustellut eri kysymyksistä luvun aiemmissa tehtävissä. Nyt aihetta voidaan lähestyä esimerkiksi seuraavasti:
Opiskelijat työskentelevät pareittain tai pienissä ryhmissä ja he etsivät kysymykset luvun teksteistä ja harjoituksista (esimerkiksi harjoitukset 1, 2, 7, 9 ja teksti 3). Opiskelijat luokittelevat kysymykset -ko/kö-kysymyksiin ja kysymyssana-kysymyksiin. Tässä vaiheessa opettaja voi neuvoa tarkkailemaan sitä, että ko/kö-kysymyksiin voi vastata kyllä tai ei, mutta muihin kysymyksiin vastaaminen vaatii tarkemman vastauksen.
Kysymysten tekoa harjoitellaan lisää tehtävässä 12 sivulla 14.
Nukkua, kk > k (s. 13)
Sivun 13 kielioppilaatikossa esitellään astevaihtelu verbityypin 1 kanssa. Opettaja näyttää opiskelijoille tässä vaiheessa esimerkiksi kk > k vaihtelun verbillä nukkua ja selittää, että A/Ä-verbeillä hän- ja he-muodossa kaksi k-kirjainta säilyy (muissa muodossa jää vain yksi k-kirjain).
Samoin opettaja voi ottaa esiin verbin lukea ja sen astevaihtelun k > -. Samalla tavoin käydään läpi yhdessä astevaihtelun konsonanttimuutokset rt > rr, nt > nn, p > v, t > d ja tt > t ja täydennetään taulukko sivulta 13.
Sanastoharjoitus 13 (s. 15)
Palataan!-kirjassa on runsaasti sanastotehtäviä, jossa sana yhdistetään sitä vastaavaan kuvaukseen. Ajatuksena on varsinaisen sanaston oppimisen lisäksi myös vahvistaa opiskelijan kykyä ymmärtää suomenkielisiä selityksiä ja myös sitä kautta laajentaa sanavarastoa. Nämä tehtävät on hyvä tehdä pareittain, pienissä ryhmissä tai koko ryhmän kesken opettajan avustuksella.
Uutisen lukeminen, harjoitukset 14 ja 15 (s. 16)
Jokaisen luvun viimeinen lukuteksti on mahdollisimman autenttisen oloinen uutisteksti. Tekstiä on jonkin verran muokattu sen alkuperäisestä muodosta, mutta siihen on tarkoituksella jätetty vaativiakin, lehtiteksteille tyypillisiä rakenteita ja sanastoa. Tavoitteena on, että opiskelija tottuu vähitellen myös autenttisiin teksteihin ja uskaltaa lukea niitä, vaikkei kaikkia sanoja ymmärtäisikään.
Näissä uutisteksteissä on mukana aina luetunymmärtämisharjoitus, joka olisi hyvä tehdä parin tai ryhmän kanssa yhdessä. Uutistekstien jäljessä on myös aiheeseen liittyvä keskusteluharjoitus.