14. Koulutus ja tulevaisuus

Tässä luvussa

  • opit opiskeluun ja koulutukseen liittyvää sanastoa
  • pohdit, millainen oppija olet
  • opit muodostamaan t-monikon ja kertomaan, mitä tehtiin ja ei tehty.

Tällä sivulla

Sanastolaatikko (s. 142)

Opiskelijat pohtivat yhdessä opettajansa kanssa, mitä laatikon sanat tarkoittavat. Kun niiden merkitys on selvillä, siirrytään kuunteluharjoitukseen 1.

Sanastoharjoitus 3 (s. 143)

Palataan!-kirjassa on runsaasti sanastotehtäviä, jossa sana yhdistetään sitä vastaavaan kuvaukseen. Ajatuksena on varsinaisen sanaston oppimisen lisäksi vahvistaa opiskelijan kykyä ymmärtää suomenkielisiä selityksiä ja sitä kautta laajentaa sanavarastoa. Nämä tehtävät on hyvä tehdä pareittain, pienissä ryhmissä tai koko ryhmän kesken opettajan avustuksella.

Harjoitus 6 (s. 145)

Tämä harjoitus johdattaa opiskelijan luvun varsinaiseen kielioppiaiheeseen, passiivin imperfektiin. Tässä harjoituksessa opiskelijat voivat työskennellä pareittain ja etsiä virkkeistä tekijät. Myöhemmin opettaja voi nostaa tarkasteluun ne lauseet, joissa ei ole tekijää eli jotka ovat passiivissa.

Mitä tehtiin? Mitä ei tehty? (s. 146)

Edellisen sivun harjoituksessa opiskelijat ovat etsineet lauseista tekijää. Ne lauseet, joissa tekijää ei ollut, ovat passiivissa. Tässä kielioppilaatikossa esitellään passiivin imperfektin muodostus. Mukana on myös esimerkkejä sekä passiivi- että aktiivilauseista.

Harjoitus 7 (s. 146)

Opiskelijat voivat harjoitella suullisesti kaikki yhdessä passiivimuotoja. Opettaja voi avustaa heitä ja kirjata samalla näkyviin vastauksia.

Yksi, kaikki + t-monikko ja harjoitukset 9–11 (s. 148–149)

Kielioppilaatikossa esitellään t-monikko, jota käytetään esimerkiksi kaikki-sanan jälkeen. Opiskelija voi harjoitella monikon muodostamista harjoituksien 9–11 avulla. Huom. Harjoituksissa esiintyy jo aiemmin opittuja e- ja nen-sanoja, joten niitä kannattaa muistella.

Harjoitus 15 (s. 151)

Tehtävän tarkoitus on kartuttaa opiskelijan sanastoa opintoihin ja opiskeluun liittyen sekä herättää keskustelua eri opintomahdollisuuksista. Tehtävänannossa pyydetään opiskelijoita selvittämään, missä he voisivat opiskella itseään kiinnostavia asioita. Helpointa ja kätevintä voi olla etsiä tietoa verkosta. Kannattaa yhdessä miettiä, millä hakusanoilla olisi hyvä etsiä. Huom. Opiskelijoiden ei välttämättä tarvitse etsiä mitään varsinaista opiskeltavaa alaa, vaan kyse voi olla esim. yksittäisestä työväenopiston kurssista.

Uutisen lukeminen ja harjoitukset 16–17 (s. 152)

Jokaisen luvun viimeinen lukuteksti on mahdollisimman autenttisen oloinen uutisteksti. Tekstiä on jonkin verran muokattu sen alkuperäisestä muodosta, mutta siihen on tarkoituksella jätetty vaativiakin, lehtiteksteille tyypillisiä rakenteita ja sanastoa. Tavoitteena on, että opiskelija tottuu vähitellen myös autenttisiin teksteihin ja uskaltaa lukea niitä vaikkei kaikkia sanoja ymmärtäisikään.

Näissä uutisteksteissä on mukana aina luetunymmärtämisharjoitus, joka olisi hyvä tehdä parin tai ryhmän kanssa yhdessä. Uutistekstien jäljessä on myös aiheeseen liittyvä keskusteluharjoitus.

1. Kuuntele, mitä Mika ja Antonio kertovat opinnoistaan, ja vastaa kysymyksiin. (s. 142)

Miksi Mika ei opiskellut lukiota loppuun?
Hän oli nuori eikä opiskelu kiinnostanut häntä. Hän halusi saada nopeasti ammatin ja päästä töihin.

Mikä on Mikan ammatti?
Hän on putkimies.

Mitä Mika kertoo opiskelusta ammattikoulussa?
Opiskelu oli käytännöllistä.

Mitä Antonio on opiskellut peruskoulun ja lukion jälkeen?
Hän on opiskellut historiaa yliopistossa. 

Mitä Antonio haluaisi nyt opiskella?
Hän haluaisi suorittaa opettajan opinnot. 

Mitä työtä Antonio haluaisi tehdä tulevaisuudessa?
Hän haluaisi olla historian opettaja peruskoulussa tai lukiossa.

Mitä Antonion esimies lupasi?
Antonio voisi saada opintovapaata kaksi vuotta. Hänen esimiehensä lupasi, että hän voisi työskennellä toisinaan muutaman tunnin opintovapaansa aikana.

Liite
Kuuntelu tekstinä (pdf, 155.06 KB)

3. Yhdistä eri oppinaineisiin oikea kuvaus. (s. 143)

kuvataide → Oppinaine, jonka tunneilla maalataan, piirretään ja tutustutaan kuvataiteeseen.
biologia → Oppinaine, jossa opitaan luonnosta, eläimistä ja ihmisistä.
äidinkieli → Oppinaine, jossa opiskellaan omaa kieltä.
maantiede → Oppiaine, jossa tutkitaan maapallon pintaa ja eri alueita.
uskonto → Oppiaine, jossa tutustutaan eri uskontoihin ja opitaan lisää omasta uskonnosta.
yhteiskuntaoppi → Oppiaine, jossa käsitellään yhteiskunnan toimintaa.
liikunta → Oppiaine, jonka tunneilla urheillaan ja liikutaan.
matematiikka → Oppiaine, jossa lasketaan ja käytetään numeroita.

5. Lue ja kuuntele Saiman ja Dilanin kertomukset koulusta ja vastaa kysymyksiin. (s. 144)

Millainen Saiman koulumatka oli? Entä Dilanin?
Saiman kotoa kouluun oli neljä kilometriä. Dilan asui lähellä koulua.

Mitä Saima ja Dilan kertovat kouluruoasta?
Saima sai koulussa yhden aterian päivässä. Ateriaksi tarjottiin esimerkiksi perunoita ja ruskeaa kastiketta tai velliä tai puuroa. Jokaisen piti tuoda omat leivät. Dilan sai myös koulussa yhden aterian päivässä. Hänen lempiruokansa koulussa oli kalapuikot ja pinaattiletut. Ruoan kanssa he saivat maitoa ja näkkileipää.

Miten Saima harjoitteli kirjoittamaan? Entä Dilan?
Saima opetteli kaunokirjoitusta mustekynillä ja -pulloilla. Dilan opetteli kirjoittamaan käsin ja sitten toisella luokalla myös tietokoneella.

Mitä Saima ja Dilan kertovat opettajistaan?
Saiman opettaja oli hyvä ja ankara. Saima pelkäsi häntä. Dilanin opettaja oli mukava ja lempeä. Hän ei koskaan huutanut. 

Mitä Saima ja Dilan mainitsevat lyömisestä?
Saima ei puhu mitään lyömisestä. Dilan kertoo, että opettaja ei tietenkään koskaan lyönyt, koska lyöminen on kiellettyä.

6. Lue virkkeet. Jos virkkeissä näkyy, kuka teki, alleviivaa tekijä. (s. 145)

Koulussa saatiin yksi ateria päivässä.
Oppilaat toivat omat eväät kouluun.
Ystäväni pääsi koulutaksilla kotiin.
Kouluun pyöräiltiin tai käveltiin.
Toisella luokalla harjoiteltiin kirjoittamaan tietokoneella.
Lapset oppivat nopeasti kirjoittamaan tietokoneella. 
Ruoan kanssa tarjottiin maitoa ja näkkileipää.
(Me) Joimme ruoan kanssa maitoa, piimää tai vettä.

8. Lue ja kuuntele, millaisia suunnitelmia Dilanilla on, ja vastaa kysymyksiin. (s. 147)

Mitä Dilan tekee nykyään?
Hän opiskelee lukiossa.

Mitä ammatteja hän mainitsee?
Hän mainitsee seuraavat ammatit: eläinlääkäri, lääkäri, kampaaja, kosmetologi, kouluavustaja ja nuorisotyöntekijä.

Mitä Melek ehdottaa Dilanille?
Melek ehdottaa, että Dilan puhuisi opinto-ohjaajan kanssa.

Miksi Dilan ei osaa päättää, mitä hän haluaa opiskella tulevaisuudessa?
Hänen on vaikea valita, koska on niin monta kiinnostavaa ammattia.

9. Kirjoita monikot. (s. 148)

tyttö, tytöt
poika, pojat
koulupuku, koulupuvut
oppikirja, oppikirjat
aikuinen, aikuiset

10. Kirjoita monikko mallin mukaan. (s. 148)

lääkäri, lääkärit
yliopisto, yliopistot
suunnitelma, suunnitelmat
opettaja, opettajat
kynä, kynät
paperi, paperit

sähkömies, sähkömiehet
putkimies, putkimiehet

käytännöllinen työ, käytännölliset työt
ulkomaalainen opiskelija, ulkomaalaiset opiskelijat

tietokone, tietokoneet
haave, haaveet

11. Kirjoita yksikkö tai monikko. (s. 149)

PUTKIMIEHET, SÄHKÖMIEHET ja KAMPAAJAT valmistuvat ammattikoulusta.
Minua kiinnostavat KÄYTÄNNÖLLISET TYÖT.
LÄÄKÄRIT valmistuvat yliopistosta.
PERUSKOULU kestää yhdeksän vuotta.
SUUNNITELMAT ja HAAVEET muuttuvat usein. Siksi on hienoa, että myös AIKUISET voivat opiskella.
Mitkä OPPIAINEET kiinnostivat sinua peruskoulussa?
Dilanin mielestä kiinnostavin OPPIAINE oli matematiikka.
UUSI OPETTAJA on todella ystävällinen.
Kaikki OPETTAJAT ovat mukavia täällä.

14. Kuuntele, mitä kirjan henkilöt kertovat opiskelusta, ja vastaa kysymyksiin. (s. 151)

Mitä ja missä Abdulla opiskelee?
Hän opiskelee englantia kansalaisopistossa.

Miksi Abdulla opiskelee?
Hän opiskelee, koska tarvitsee englantia työssään.

Mitä ja milloin Vladimir opiskeli?
Hän osallistui täydennyskoulutukseen viime vuonna. Koulutus liittyi johtamiseen ja markkinointiin.

Millaista opiskelu Vladimirin mielestä oli?
Se oli kiinnostavaa, mutta raskasta.

Miksi Laura haluaa vaihtaa alaa?
Hän ei halua enää tehdä vuorotyötä. 

Mitä Laura haluaa opiskella?
Hän haluaa opiskella tietotekniikkaa ammattikoulussa.

Miksi Niina ei opiskele nyt mitään?
Hän ei ehdi opiskella, koska hänen työnsä on vaativaa.

Mitä ja missä Niina haluaisi opiskella tulevaisuudessa?
Hän haluaisi opiskella avoimessa yliopistossa esimerkiksi kieliä tai psykologiaa.

Miksi Hamid pitää opiskelusta ammattikorkeakoulussa?
Koska opiskelu on käytännöllistä ja teoreettista.

Miten Hamid rahoittaa opiskelunsa?
Hän saa opintotukea. Lisäksi hän tekee tuntitöitä.

Liite
Kuuntelu tekstinä (pdf, 53.8 KB)

16. Lue uutinen ja merkitse, ovatko väitteet oikein vai väärin. Perustele vastauksesi. (s. 152)

Mitra haki töitä Työvoimatoimiston kautta. 
→ VÄÄRIN. Mitra meni suoraan lähikauppaan kysymään töitä.

Mitra soitti lähikauppaan ja kysyi töitä. 
→ VÄÄRIN. Hän meni kauppaan henkilökohtaisesti.

Alussa Mitra teki töitä, joissa ei tarvinnut puhua paljon suomea. 
→ OIKEIN

Kun Mitra jäi työttömäksi, hän kuuli oppisopimuskoulutuksesta. 
→ VÄÄRIN. Kun hän oli työskennellyt lähikaupassa neljä kuukautta, kauppias ehdotti hänelle oppisopimuskoulutusta.

Oppisopimuskoulutuksessa tehdään työtä omalla työpaikalla ja opiskellaan samalla koulussa. 
→ OIKEIN

Mitran mielestä on hyvä, että voi opiskella ja tehdä töitä samaan aikaan. 
→ OIKEIN

Mitra on oppinut jo paljon suomea, koska hän puhuu sitä työssään.
→ OIKEIN

Mitra saa pian ammatin, mutta hänellä ei ole työtä. 
→ VÄÄRIN. Hän saa pian ammatin, kun hän valmistuu merkonomiksi. Hänellä on jo vakituinen työ lähikaupassa.

Mitä tehtiin? Mitä ei tehty? 

Kirjan luvussa 14 esitellään ja harjoitellaan passiivin imperfektimuotoa ja sen käyttöä sivulla 146. Sama muoto on erittäin käytetty puhekielen me-muotona: Monesti emme sano arkikielessä “me grillasimme eilen” vaan sanomme “me grillattiin eilen”. 

Tämä muoto on hyvä ymmärtää ja tunnistaa, vaikkei sitä itse käyttäisikään. Opiskelija voi halutessaan harjoitella puhekielen me-muotoa seuraavan lisätehtävän avulla. Tehtävässä on käytetty kirjan luvuissa 1–10 esiintyviä verbejä.

Liite
Tulostettava lisätehtävä (pdf, 89.02 KB)
Liite
Lisätehtävän vastaukset (pdf, 77.44 KB)