Sanastolaatikko ja kuunteluharjoitus 1 (s. 18)
Opiskelijat pohtivat yhdessä opettajansa kanssa, mitä laatikon sanat tarkoittavat. Kun niiden merkitys on selvillä, siirrytään kuunteluharjoitukseen 1.
Kunkin luvun ensimmäinen kuuntelu toimii johdantona luvun varsinaiseen aiheeseen ja on tarkoitettu hieman helpommaksi sekä sanastoltaan että rakenteiltaan kuin luvun muut tekstit ja kuuntelut. Tarkoituksena on, että opiskelija kertaa ja muistelee jo osaamiaan tuttuja asioita.
Opiskelijat kuuntelevat ensin kuuntelutekstin pari kertaa. Sitten he vastaavat kysymyksiin keskustelemalla parinsa kanssa, minkä jälkeen he kirjoittavat vastaukset. Opettaja voi koota kirjoitetut vastausvaihtoehdot taululle näkyviin tai opiskelijat voivat yhdessä kirjoittaa ne paperille ja tarkastuttaa ne opettajalla.
Harjoitus 3 (s. 18–19)
Harjoitus 3 on tarkoitettu tehtäväksi suullisesti pareittain tai ryhmässä. Tarkoituksena on kerrata asuintaloon liittyvää sanastoa: huoneiden ja huonekalujen nimiä sekä niihin liittyvää tekemistä eli aiheeseen liittyviä verbejä.
Opiskelijat voivat ensin pohtia tätä keskenään, minkä jälkeen tehtävästä kannattaa tehdä ensin yhteenveto keskustellen ja sitten kirjoitettuna taululle.
Mitä? Ketä? Kuinka monta? ja harjoitus 7 (s. 23)
Ennen kuin opiskelijat syventyvät kielioppilaatikossa esiteltävään partitiiviin, he voivat tehdä harjoituksen 7, jossa he hakevat partitiivimuotoisia vastauksia luvun tekstistä Lauran luona kylässä.
Kun opiskelijat ovat löytäneet partiivimuotoiset vastaukset tehtävään 7, he voivat yhdessä opettajan johdolla ja sivun kielioppilaatikon avulla tarkastella partitiivin muodostusta. Opettajan oppaasta löydät myös lisätehtäviä partitiiviin liittyen.
Harjoitus 8 (s. 24)
Tässä harjoituksessa opiskelijat täyttävät sanat partitiivimuodossa. Tehtävän voi tehdä ensin pareittain suullisesti ja sitten kirjoittaen. Kun tehtävä tarkastetaan opettajan kanssa, olisi hyvä pysähtyä miettimään kunkin partitiivin kohdalla, miksi se on partitiivissa (esim. paljon + partitiivi).
Verbityyppi 2, kielioppilaatikkoja ja harjoitukset 11– 12 (s. 25–26)
Sivulla 11 on esitelty verbityyppi 1, ja sitä on jo harjoiteltu. Nyt on vuorossa verbityyppi 2, joka esitellään sivun 25 keltaisessa laatikossa. Ei ole edelleenkään välttämätöntä käyttää kielioppitermistöä eikä puhua verbityypeistä, mutta verbien taivutusta kannattaa harjoitella.
Aihetta voidaan lähestyä sivun 26 keskusteluharjoituksen 11 kautta, jossa verbityypin 2 verbejä käytetään arkipäiväisessä keskustelussa. Sen jälkeen opiskelijat voivat siirtyä täyttämään harjoituksen 12 taulukkoa.
Taulukossa on kahdeksan verbiä (käydä, saada, syödä, imuroida, tupakoida, myydä, voida, uida) ja opiskelijaa pyydetään kertomaan näiden verbien avulla parilleen, missä, kenen kanssa, milloin ja mitä hän tekee. Opiskelijat harjoittelevat tätä ensin suullisesti pareittain. Ajatuksena on se, että he yhdessä muistelevat jo aiemmin oppimaansa ja etsivät ratkaisuja, kuinka he ilmaisevat tekemisen lisäksi paikkaa, ajankohtaa ja sitä, kenen seurassa he ovat.
Kun opiskelijat ovat harjoitelleet tätä pareittain, verbit ja niiden taivutus käydään läpi seuraavasti:
- Opiskelija numero 1 kertoo, mitä tekee (ja missä ja milloin ja kenen kanssa) minä-muodossa verbillä käydä (esim. Minä käyn uimahallissa joka viikko lasteni kanssa).
- Opiskelija numero 2 kertoo tämän saman asian hän-muodossa (esim. Hän käy uimahallissa joka viikko lastensa kanssa.).
- Sen jälkeen opiskelija numero 2 kertoo, mitä tekee (ja missä ja milloin ja kenen kanssa) minä-muodossa seuraavalla verbillä saada (esim. Minä saan tekstiviestejä äidiltäni melkein joka päivä.).
- Opiskelija numero 3 kertoo tämän saman asian hän-muodossa (esim. Hän saa tekstiviestejä äidiltään melkein joka päivä.).
- Näin käydään läpi kaikki verbit. Kierroksen voi tehdä useamman kerran peräkkäin.
Opettaja kirjoittaa lauseet näkyviin korjaten ne samalla oikeaan muotoon. Kun lauseet on kirjoitettu minä- ja hän-muodossa taululle, opiskelijat harjoittelevat niiden muuntamista pareittain sinä-, me-, te- ja he-muotoihin. Kun he ovat harjoitelleet hetken, käydään lauseet läpi siten, että opettaja tarkastaa ne ja kirjoittaa verbimuodot tarvittaessa näkyviin.
Makaronilaatikko ja harjoitus 10 (s. 25)
Tämän makaronilaatikkoreseptin tarkoituksena on jatkaa partitiivin esittelyä sen yhdessä käyttökontekstissa sekä tutustuttaa opiskelija keittiö-, ruoanvalmistus- ja ruokareseptisanastoon.
Tätä reseptiä voi käsitellä esimerkiksi seuraavasti:
- Opiskelijat lukevat ohjeen ja pohtivat yhdessä suullisesti, miten makaronilaatikko valmistetaan pääpiirteissään.
- Seuraavaksi opiskelijat merkitsevät tekstistä sanat ja ilmaukset, joita eivät tunne. Nämä haastavat kohdat käydään läpi ryhmän kanssa opettajan johdolla. Samalla myös käydään läpi reseptissä olevat lyhenteet (g, dl, tl) ja niiden merkitykset.
- Lopuksi opiskelijat etsivät tekstistä partitiivit ja pohtivat, miksi partitiivia käytetään näissä yhteyksissä.
Olla-verbi preesensissä ja imperfektissä ja harjoitus 13 (s. 27)
Sivun 27 kielioppilaatikossa esitellään olla-verbin preesens- ja imperfektimuodot. Opiskelijat voivat tehdä harjoituksen 13 ensin pareittain suullisesti ja sen jälkeen kirjoittaen. Opiskelijoiden kannattaa samalla etsiä ja merkitä kustakin virkkeestä ajanmääre, jonka perusteella he tietävät, onko kyseessä nykyhetki vai mennyt aika.
Uutisen lukeminen ja harjoitukset 14–15 (s. 28)
Jokaisen luvun viimeinen lukuteksti on mahdollisimman autenttisen oloinen uutisteksti. Tekstiä on jonkin verran muokattu sen alkuperäisestä muodosta, mutta siihen on tarkoituksella jätetty vaativiakin, lehtiteksteille tyypillisiä rakenteita ja sanastoa. Tavoitteena on, että opiskelija tottuu vähitellen myös autenttisiin teksteihin ja uskaltaa lukea niitä vaikkei kaikkia sanoja ymmärtäisikään.
Uutisteksteihin liittyy aina luetunymmärtämisharjoitus, joka olisi hyvä tehdä parin tai ryhmän kanssa yhdessä. Uutistekstien jäljessä on myös aiheeseen liittyvä keskusteluharjoitus.