15. Uskonnoissa etsitään koko maailman tarkoitusta

Tällä sivulla

Luvussa tutkitaan uskonnon merkitystä ja eri uskontojen levinneisyyttä maailmassa. Ihminen kaipaa selitystä maailman ja luonnon ilmiöille mutta myös tarkoitusta omalle elämälleen. Uskonto on antanut ihmisille valmiin mallin ja ohjeen siitä, miten hänen tulisi elää elämänsä. 

Uskontojen voidaan olettaa häviävän maailman kehittyessä ja vaurastuessa sekä tieteen edetessä. Asia ei ole kuitenkaan niin yksinkertainen. Ihminen kaipaa myös modernissa maailmassa selitystä ja tarkoitusta elämälleen, ja usein yksinkertainen selitys on helpompi omaksua kuin monimutkainen. 

Kannattaa myös ottaa esille uskonnonvapaus Suomessa ja mitä se tarkoittaa. Myös elämänkatsomustunneilla jokaisella on oikeus muodostaa oma maailmankuvansa ja uskoa, mihin haluaa. Tärkeää on oppia keskustelemaan toisia arvostaen ja kuunnellen sekä omaa ajattelua mahdollisimman hyvin perustellen.

1. Kirjauskonnot

Kirjan sivuilla 70–71 on tietolaatikot juutalaisuudesta, kristinuskosta ja islamista. Nämä ovat niin sanotut kirjauskonnot, joita yhdistää ajatus siitä, että kirjan teksti on Jumalan sanaa, joka on annettu ihmisille valitun profeetan kautta välitettäväksi. Uskonnot muodostavat myös historiallisen jatkumon ja niillä on hyvin paljon yhteisiä piirteitä. Kristinuskon erottaa juutalaisuudesta ja islamista ajatus Messiaasta, Jeesuksesta, joka Jumalan poikana sovittaa kaikki ihmiskunnan synnit. Juutalaiset yhä odottavat ennustettua messiasta eli vapahtajaa. Islamissa Jeesus on puolestaan mainittu ainoastaan ihmisenä, yhtenä profeetoista. 

Ottakaa selvää ja keskustelkaa, miten aukeaman kuvat liittyvät näihin uskontoihin.

2. Prometheus-leiri

Sivun 72 tietolaatikoissa esitellään uskonnoton maailmankatsomus sekä 14–16-vuotiaille nuorille järjestettävä Prometheus-leiri. Leiristä kerrotaan tarkemmin yläluokilla, mutta tässäkin on lyhyt esittely paikallaan. 

3. Tutkivaa oppimista pienryhmissä

Kirjauskontoja ja uskonnottomuutta käsitellessä on dialogi hyvä työskentelytapa. Sitä voidaan pohjustaa syventävällä tutkimuksella, jossa haetaan lisäselvitystä eri tietolähteistä pienissä ryhmissä. Tutkiva työskentely kannattaa keskittää jonkin kysymyksen ympärille esimerkiksi: 

  1. Mitä yhteistä kirjauskonnoilla on? 
  2. Mitkä ovat uskontojen syntyseudut? 
  3. Miten uskonnot tulevat toimeen keskenään?  

Uskonnottomuuden ollessa tutkittavana:

4. Mitkä voivat olla uskonnottoman ihmisen eettiset periaatteet, kun hänellä ei ole uskonnon antamia käskyjä/ohjeita? Tässä yhteydessä voi mainita humanistisen käsityksen oikeasta ja väärästä. 

Kansainvälisen sekulaarin humanistisen ja eettisen liiton määritelmän mukaan humanismi on eettinen näkemys, jonka mukaan ihmisillä on oikeus ja velvollisuus antaa merkitys ja muoto omalle elämälleen. Se pyrkii nykyistä inhimillisempään yhteiskuntaan inhimillisten ja muiden luonnollisten arvojen sekä inhimillisten kykyjen, kuten järjen ja vapaan tutkimuksen, avulla. Se ei ole uskontoon pohjautuva eikä se hyväksy yliluonnollista todellisuuskäsitystä.

Kuvatehtävät

Tutki karttaa sivuilla 68–69

Kartta kuvaa uskontojen levinneisyyttä eri valtioissa.

  1. Mikä on maailman levinnein uskonto?
  2. Ylöspäin eriyttävänä tehtävänä voi tutkia, miten uskonnot ovat levinneet nykyisille vaikutusalueilleen ja mikä siihen on vaikuttanut.