Kirkon perinne kodissa

Ortodoksisen perinteen mukaan kaste on ennen kaikkea seurakunnan yhteinen juhla. Varhaiskristityt kastettiin yleensä pääsiäisen aikaan pitkän katekumeeni- eli opetusjakson jälkeen. Kasteelle valmistautuvat katekumeenit kävelivät virtaavan veden ääreen, jossa heidät kastettiin upottamalla.

Lapsikasteiden myötä kasteet ovat siirtyneet sisätiloihin kirkkoihin. Upotuskaste on edelleen ortodoksisen kirkon käyttämä kastetapa. Ympäristön vaikutuksesta myös ortodoksisia kasteita toimitetaan kodeissa, eikä upottaminen ole aina mahdollista. Kreikassa kaste on aina kirkossa. Suomessa lapsikasteita toimitetaan myös kodeissa. Suomalaiset elävät protestanttisessa ympäristössä, jossa kaste koetaan enemmän perhejuhlaksi kuin seurakunnan yhteiseksi tapahtumaksi.

Karjalaisessa perinteessä oli yleistä, että vainaja tuotiin kotipihaan ennen kuin hänet haudattiin. Tätä tapaa ei noudateta kaupungeissa, mutta maalla tällaista voi tapahtua. Karjalassa oli myös tapana, että vainajalle katettiin ruokalautaunen tai kahvikuppi pöytään. Tällä haluttiin osoittaa, että vainaja kuuluu edelleen perheeseen. Vanhat ihmiset ovat noudattaneet tätä tapaa aina näihin päiviin saakka.

Tehtävä opettajan kanssa

1. Missä sinut on kastettu?
Esimerkiksi kirkko/koti/tsasouna

2. Mikä on sinun kirkollinen nimesi? Mistä kirkollinen nimi löytyy?
Kastetodistuksesta. Jos kastetodistus on kadonnut, kirkollista nimeä voi arvailla ortodoksisesta kirkkokalenterista, jossa samalle etunimelle voi olla monta eri pyhää ihmistä. Esimerkiksi Juho-nimelle on useita Johannes-nimipäiviä.

3. Miksi ortodoksinen koti siunataan?

4. Miksi kuolleen omaisen puolesta rukoillaan?

5. Miksi syntymäpäivinä/sairauden jälkeen toimitetaan kiitosrukoushetki?

Kotitehtävä: Haastattele kummiasi. Kysy millainen oli kastetilaisuutesi.

Liite