Juhlat ja paasto
Kirkkojuhlien ja paastoaikojen viettäminen määräytyy kirkollisen kalenterin mukaan. Se ei ole samanlainen kuin tavallinen vuosikalenteri. Kirkollinen juhlapäivä voi olla myös arkipäivänä. Suomen ortodoksisessa kirkossa noudatetaan yleistä maassa käytettävää ajanlaskua eli gregoriaanista ajanlaskua. Se on yleisin eri maissa käytössä oleva ajanlasku. Kalenteri nimettiin paavi Gregorios XIII:n mukaan 1500-luvun lopulla, jolloin hän pani voimaan kalenteriuudistuksen. Julius Caesarin mukaan nimensä saanut juliaaninen kalenteri on käytössä lähinnä venäläisessä perinteessä. Katso myös ”Oma kirkko ja seurakunta”.
Ortodoksit sanovat, että suureen paastoon noustaan, ei laskeuduta. Ennen suurta paastoa ovat valmistusviikot ja niitä seuraa 40-päiväinen suuri paasto. Suuren paaston jälkeinen suuri viikko on kaikkein ankarin paastoviikko. Aikaa valmistusviikoista pääsiäiseen kuvataan usein ylöspäin kohoavina portaina, joita pitkin edetään pääsiäisen ylösnousemusiloon. (Katso lisää: Pääsiäinen ja siihen valmistautuminen – Suuri paasto)
Suuren paaston ensimmäinen viikko on tiukka paastoviikko. Paaston kolme ensimmäistä päivää ovat ankaria. Joskus kristityt ovat olleet kolme ensimmäistä päivää syömättä ja juomatta. Kirkossa on suuren paaston aikaan jumalanpalveluksia monta kertaa viikossa. Niissä polvistutaan ja rukoillaan ja lukuosuuksia on enemmän kuin laulua.
Suuren paaston ajan jumalanpalvelukset poikkeavat muusta kirkkovuodesta. Silloin toimitetaan Andreas Kreetalaisen katumuskanonia ja Ennen pyhitettyjen lahjain liturgiaa (EPL). Keskiviikkoisin ja perjantaisin toimitettava EPL-liturgia on lyhyempi kuin tavallinen sunnuntailiturgia, sillä siinä jaettavat ehtoollislahjat on pyhitetty edellisenä sunnuntaina.
Ruokapaaston alkuperä on Raamatun alkulehdillä. Adam söi kielletyn hedelmän eli rikkoi Jumalaa vastaa ruuan kautta. Paastoaikana ortodoksit pidättäytyvät eläinkunnan tuotteista. Pidättäytymisen tarkoitus on kasvattaa itsehillintää. Kun ruoka on yksinkertaista ja halpaa, ei keittiöaskareisiin kulu aikaa ja säästyy varoja. Säästyneet varat tulisi lahjoittaa lähimmäisen hyväksi. Paastolla on yhteisöllinen luonne.
Paastoaikana luetaan Andreas Kreetalaisen paastorukousta:
Herra, elämäni valtias! Estä minusta laiskuuden,
velttouden, vallanhimon ja turhanpuhumisen henki. (maahan kumarrus)
Anna minulle, sinun palvelijallesi, sielun puhtauden,
nöyryyden, kärsivällisyyden ja rakkauden henki. (maahan kumarrus)
Oi, Kuningas ja Herra! Anna minun nähdä rikokseni ja anna,
etten veljeäni tuomitsi, sillä siunattu olet sinä iankaikkisesti. Amen. (maahan kumarrus)
Jokaisen säkeistön välillä kumarrutaan maahan saakka. Rukouksen sisältö kertoo kaiken paastossa tarpeellisen.
Tehtävä opettajan kanssa
1. Tutki kalenteria. Mitkä juhlat ovat kirkkoon liittyviä? Mitkä eivät ole kirkkoon liittyviä?
2. Miksi ennen juhlia on paastoaika?
Juhliin pitää valmistautua. Paasto korostaa juhlan merkitystä. Paastolla on hyvin pitkät perinteet monissa uskonnoissa. Jeesus itse paastosi ennen julkisen toimintansa alkua.
3. Miksi joulupaastoa on vaikeampi toteuttaa kuin suurta paastoa?
Joulupaastoon ei liity liturgisia tukitoimia eli erityispalveluksia kuten suuressa paastossa. Suomessa joulunalusaika on pikkujoulujen aikaa. (Pikkujoulut eivät kuulu itäiseen perinteeseen. Itäisen perinteen vastine pikkujoululle on juhla-aika jouluaikana. Slaaviminen tarkoittaa sitä, kun pappi vierailee ihmisten kodissa toivottamassa hyvää juhlaa.)
4. Katsokaa netistä video, jossa nunna Elisabet kertoo paastosta. Mitä hän kertoo?
5. Katsokaa netistä video, jossa isä Rauno kertoo paastosta (vaativampi kooste). Mitä hän kertoo?