Ortodoksisen kirkon kirkkojärjestyksen (174/2006) 6§:n mukaan
”Kirkon yhteyteen otettavalla tulee olla ortodoksista uskoa tunnustava kummi. Lisäksi hänellä voi olla muita kummeja, joiden tulee olla kristillisen kirkon tai kristillisen yhteisön jäseniä”.
Kirkon varhaisilla vuosisadoilla kummeja oli vain yksi ja hän oli samaa sukupuolta kuin kastettava. Yleensä kastettavat olivat aikuisia ja heidät kastettiin alasti joessa. Myöhemmin, joskus 500-luvulta lähtien, kummeja saattoi olla useita. Kummeuskäytäntö on luultavimmin tullut kirkkoon marttyyriajalla. Tuolloin kummi oli kirkkoon liitettävän takuumies. Nykyisin kun meillä on pääasiassa lapsikasteita, kummi vastaa lapsen puolesta papin kysymyksiin. Hän on lapsen hengellinen vanhempi. Kummi ja kummilapsi eivät voi avioitua keskenään. Myös aikuisella, joka liittyy ortodoksiseen kirkkoon, tulee olla ortodoksinen kummi.
Tehtävä opettajan kanssa
Haastattele kummiasi ja kysy, mitä hän haluaisi kertoa sinulle ortodoksisesta kirkosta ja sen tavoista.
