Praasniekka

Praasniekkaperinne on yleisortodoksinen tapa. Suomessa sen taustalla on slaavilainen kirkkoperinne. Sotien jälkeen se on elpynyt vasta 1950-luvun puolivälin jälkeen. Ensimmäisenä elvytettiin Ilomantsin Hattuvaarassa pidettävä Petrun praasniekka, jota vietetään apostolien Pietari ja Paavali muistopäivänä kesäkuun lopussa.  Ristisaaton ja vedenpyhityksen lisäksi siihen kuuluu myös edesmenneiden muistaminen eli kalmoilla käynti. Hautausmaalla toimitetaan vainajien leposijoilla muistopalvelus.

Suomessa on noin 170 kirkkoa, joten praasniekoille on mahdollisuus osallistua lähes missä päin Suomea vain. Temppelijuhlat ovat osa ortodoksisen kirkon elävää perinnettä. Niiden tavat ja käytänteet vain vaihtelevat eri ortodoksissa kirkkokunnissa.

Praasniekoista on ilmoitettu myös lehdissä. Ohessa Iljan praasniekkojen mainos vuodelta 1974 (Riikonen 2010).

Hyvä praasniekkavieras!

Tarjoamme hengen ravinnoksi ikivanhaa karjalaista perintöä, joka vuosituhannen ajan on ortodoksisen kirkon suojeluksessa Karjalan maineikkaan heimon asuinsijoilla elänyt ja kukoistanut. Tarjoamme rakkautta ja uskollisuutta elämän pyhille laeille ja pyhälle uskolle, jota vanha apostolinen ortodoksinen kirkko on vuosituhannen alussa karjalaisille isillemme ja äideillemme opettanut. Se rakkaus ja uskollisuus on kalevalaisen mielenlaadun kanssa kirjoittanut karjalaisen laulun ja soiton, itkuvirret sekä rikkaan ja monimuotoisen tapakulttuurin, joka monissa muodoissa näillä pruasniekkapäivilläkin matkamiehelle avautuu.

Pruasniekkatoimikunta

Viron setukaisten temppelijuhlassa Kaakkois-Virossa Obinitsassa kirkkoväki kulkee ristisaatossa hautausmaalle. Siellä on useita pappeja valmiina toimittamaan muistopalveluksia. Ne toimitetaan kunkin poismenneen haudalla perhepiirissä erikseen. Hauta ja sen ympäristö on koristeltu mahdollisuuksien mukaan ja vanhemmalle väelle on varattu istuimia. Rukouspalveluksen jälkeen läsnäolijoille tarjotaan muistoryyppy sekä suolaisia ja makeita leivonnaisia.

Muistoateriat ovat kuuluneet myös karjalaiseen perinteeseen. Nykyisin esimerkiksi Iljan praasniekka päättyy ristisaaton jälkeiseen kansalaisjuhlaan ruokailuineen ja ohjelmineen.

Kreikassa temppelijuhlan nimi on panegyri (kr. πανηγύρι). Niiden ristisaatoissa on mukana myös soittokunta.

Tehtävä opettajan kanssa

Suunnittele kotikirkon praasniekkaan ohjelma.

  • Millainen juhla on liturgian jälkeen?
  • Millaista ohjelmaa on eri ikäisille?
  • Mitä siellä tarjotaan?
  • Millaisen ilmoituksen sinä laatisit?
  • Minne laittaisit sen?