Kirkkomusiikki
Ortodoksinen kirkkomusiikki on laulettua uskonoppia ja opetuksellista kirkkorunoutta. Psalmeja lauletaan paljon. Kirkkomusiikki voidaan jakaa kahteen pääperinteeseen, bysanttilaiseen kirkkomusiikki ja slaavilaiseen kirkkomusiikkiin. Niiden keskeinen ero on, että bysanttilainen kirkkomusiikki on periaatteessa yksiäänistä ja mieskuorojen esittämää, kun taas slaavilainen kirkkomusiikki on moniäänistä, sekakuoroille tarkoitettua musiikkia. Historiallisista syistä johtuen Suomen ortodoksisessa kirkossa noudatetaan moniäänistä, slaavilaista perinnettä. Kirkon käytössä olevasta kirkkomusiikista suurin osa edustaa vanhoja venäläisiä, suomeksi sovitettuja kirkkomelodioita.
Ortodoksisen kirkkolaulun perustana on kahdeksansälvelmistö (oktoehos). Musiikillisen ja jumalanpalveluksellisen järjestelmän kokoaja on 700-luvulla elänyt syyrialaismunkki Johannes Damaskolainen, joka on aikanaan kunnostautunut myös ikonien puolustajana. Sävelmien ja tekstien kierto alkaa helluntain jälkeen ja päättyy ennen suuren paaston alkua.
Opillisesti ja opetuksellisesti merkittävimmät kirkkorunouden lajit ovat troparit ja kontakit. Tropareilla on alkujaan ollut yhteys psalmeihin eli ne ovat olleet niitä selittäviä tai kommentoivia säkeitä. Myöhemmin tropareista on kehittynyt kuvakielellisesti monipuolinen ylistävän ja kuvailevan kirkkolaulun muoto. Niitä lauletaan Kristuksen, Neitsyt Marian tai jonkun pyhän ihmisen juhlassa tai kirkkotapahtumassa.
Kontakit ovat yksi troparien muoto. Alkujaan kontakkia on pidetty runomuotoisena, pääasiassa Raamatun kertomusten tapahtumia kuvaavana runoelmasaarnana. Myös kontakeilla on kiinteä yhteys kirkon juhliin, tapahtumiin ja henkilöihin. Ne kuvaavat edellä mainittujen asioiden opillista ja historiallista merkitystä tai ovat merkittävää henkilöä runollisin sanakääntein ylistäviä.
Resitatiivi on puhelaulua
Resitatiivisen lukutavan lähtökohdat ovat juutalaisessa uskonnossa. Ortodoksisessa kirkossa resitatiivi on improvisoitua, ilman erikseen kirjoitettua sävelkulkua. Venäläisessä perinteessä diakoni saattaa lausua ektenian siten, että loppua kohden se voimistuu ja lausujan ääni mataloituu.
Ortodoksisen ja juutalaisen uskonnon lisäksi puhelaulutapaa käytetään islamin uskon harjoituksessa. Tunnetuin esimerkki siitä on islamin uskonnon rukouskutsu minareetista.
Tehtävä opettajan kanssa
1. Katso sivujen 265-270 sanastosta, mitä tarkoittavat seuraavat sanat:
BYSANTTI, RESITATIIVI, EKTENIA, OKTOEKHOS
2. Kuuntelutehtävä (etsi soveltuvat näytteet esimerkiksi netistä):
a) Kuuntele seuraavat näytteet ja merkitse mikä niistä on ortodoksista kirkkomusiikkia
Ensimmäinen näyte luterilainen virsi.
Toinen näyte katolinen messu.
Kolmas näyte ortodoksinen kirkkolaulu (kerubiveisu)
Neljäs näyte helluntaiseurakunnan laulu kitaralla säestettynä.
b) Kuuntele seuraavat näytteet ja kirjoita viereen, minkä maan ortodoksiseen kirkkoon musiikki liittyy.
Ensimmäinen näyte suomalainen kirkkomusiikki.
Toinen näyte kreikkalainen kirkkomusiikki.
Kolmas näyte venäläinen kirkkomusiikki.
Neljäs näyte romanialainen kirkkomusiikki.
c) Pohdi kaverisi kanssa, miten tehtävän a ja b kirkkomusiikit eroavat mielestäsi toisistaan?