Ehtoollinen

Ehtoolliselle voivat osallistua vain ortodoksisen kirkon jäsenet. Esimerkiksi Venäjän, Kreikan, Romanian, Bulgarian, Serbian, Albanian ja Viron kirkon jäsenet voivat osallistua ehtoolliselle Suomessa, vaikka he eivät ole Suomen ortodoksisen kirkon jäseniä, aivan kuten suomalainen ortodoksikin voi osallistua näissä maissa ehtoollisen sakramenttiin.

Ehtoollisessa käytettävät ainekset, leipä ja viini, ovat Kristuksen itsensä käyttämiä aineksia. Viini oli Jeesuksen ajan ruokajuoma. Leipä on ihmiselle tarpeellista ravintoa. Ehtoollisessa käytetään vaaleaa hapatettua vehnäleipää. Sitä kutsutaan prosforaksi  (kr. προσφορά) tai proskunaksi. Kreikankielinen sana tarkoittaa tarjousta, tarjontaa. Tämän sanan saattaa nähdä Kreikassa kaupan ikkunassa. Se ei tarkoita ”kirkkoleipäkauppaa”, vaan liikkeessä olevia tuotetarjouksia. Palveluksessa tarjoamme Jumalalle kiitosuhrin (eukaristia) hänen meille suomastaan armosta lähettämällä Poikansa maailmaan ja meidän rikkomuksiemme vuoksi.  Ehtoollisessa käytettävä makea viini on valmistettu rypäleistä. Marjaviiniä ei voi käyttää ehtoollisviininä.

Slaavilaisen perinteen mukaan kirkkoleipä on kaksiosainen. Sen päällä on ristikuvio ja sen ympärillä kirjaimet IC XC NIKA eli Jeesus Kristus voittaa. Leivän halkaisija on n. 5 cm. Ehtoollisen valmistamisessa käytetään viittä kirkkoleipää. Proskomidissa eli ehtoollisen valmistamisessa pappi ottaa niistä kustakin tietyn osan. Ensimmäisestä leivän kuutiomainen keskiosa kuvastamaan Kristuksen ruumista, toisesta kolmion muotoinen pala Jumalanäidin muistoksi, kolmannesta leikataan yhdeksän pientä palaa Johannes Kastajan, profeettojen, apostolien, marttyyrien, pyhittäjien, palkatta parantajien, Joakimin ja Annan sekä päivän pyhien ja liturgian kaavan kirjoittajan muistoksi. Neljännestä otetaan palat esivallan ja elossa olevien muistoksi ja viidennestä kirkon rakentajien, kaunistajien ja edesmenneiden muisteltavien muistoksi.

Sekä slaavilaisessa että kreikkalaisessa perinteessä kirkkoleivät ovat huomattavasti suurempia suomalaiseen käytäntöön verrattuna. Kreikassa seurakuntalaiset ostavat lähileipomosta sen leipomat kirkkoleivät ja vievät ne kirkkoon käytettäväksi liturgiapalveluksessa. Kreikassa pappi jakaa ylimääräisen paloiksi leikatun, palveluksessa pyhitetyn leivän seurakuntalaisille, kun he käyvät palveluksen lopussa suutelemassa ristiä. Tätä kutsutaan antidoraksi eli suomeksi ”(ehtoollis)lahjan sijasta”.  Kirkon takaosassa on myös leipäkoreja, joista voi ottaa leipää mukaansa. Kreikkalaisessa perinteessä ei ole ns. jälkiviinikäytäntöä kuten Suomessa ja Venäjällä. Sen sijaan Georgian ortodoksinen kirkko noudattaa tätä tapaa jopa tuomalla kirkon ulkopuolelle leipäkoreja ja viiniä.  Jälkiviinin ja leivän nauttimisessa ei ole kyse ehtoollista, joten niitä voivat nauttia muutkin kuin ortodoksisen kirkon jäsenet.

Tehtävä opettajan kanssa

Kotitehtäviä:

1. Miten ehtoolliselle valmistaudutaan? Jos tunnet eri maista tulleita ortodokseja, kysy miten eri maissa valmistaudutaan ehtoolliselle?
Joissakin maissa, esimerkiksi Romaniassa on tiukemmat säännöt kuin Suomessa: ihmiset valmistautuvat monta päivää ehtoollisen sakramenttiin, paastoavat ja peseytyvät.

2. Etsi netistä kuvia ehtoollismaljasta. Tunnistatko mitkä maljoista ovat ortodoksisen kirkon ehtoollismaljoja?

Liite
Liite