Kirkkovuosi
Ortodoksinen kirkkovuosi ei ole sama kuin maallinen kalenterivuosi. Kirkkovuosi ulottuu kahden kalenterivuoden ajalle, se alkaa syyskuusta ja päättyy elokuun lopussa. Kirkkovuoden aloituspäivä 1. syyskuuta on päivä, jolloin Bysantin aikana alkoi uusi vuosi. Bysantin kukistumisen jälkeen 1453 kyseinen päivämäärä jäi kirkon käyttöön. Kirkkovuoden juhlat alkavat Neitsyt Marian syntymäjuhlalla (8.9.) ja päättyvät hänen kuolonuneen nukkumisensa juhlaan (15.8.).
Kirkkovuoden aikana on säännöllisiä, aina samaan aikaan vietettäviä juhlia, paastojaksoja ja pyhäpäiviä, sekä pääsiäisen ajankohdasta riippuvia juhlia, pyhiä tai paastoja. Kirkkovuosi voidaan jakaa vuodenaikojen mukaan syys-, talvi-, kevät- ja kesäjaksoon. Jaksoja sitovat niiden väliin sijoittuvat eripituiset paastokaudet. Kirkkovuoteen sisältyy Kristuksen, Neitsyt Marian tai pyhien ihmisten ja tapahtumien muistoksi vietettäviä juhlia (ks. kirjan sivut 138–141). Näitä juhlia kutsutaan suuriksi juhliksi. Lisäksi jokaisella paikallisella kirkolla on kirkkovuoteen sisältyviä paikallisten pyhien ihmisten tai tapahtumien muistoksi vietettäviä juhlia. Suomen ortodoksisessa kirkossa tällainen merkittävin juhla on Karjalan valistajien juhla, jota vietetään vuosittain marraskuun ensimmäisenä lauantaina. Sitä on vietetty Suomen ortodoksisessa kirkossa 1950-luvulta lähtien.
Kirkkovuoden suuret juhlat
Kirkkovuoden juhlien taustalla on joko Raamatun tapahtuma tai ne liittyvät kirkon alkuaikojen kristilliseen perinteeseen. Kristillisen kirkon vanhin juhla on Kristuksen ylösnousemuksen muistoksi vietettävä ”Herran päivä”. Juhlakalenterin juhlat ja paastojaksot ovat muotoutuneet usean vuosisadan kuluessa, alkaen kolmannelta vuosisadalta. Voimakkainta kehitys oli 400-600-luvuilla. Yhdeksännellä vuosisadalla keskeisimmät Neitsyt Marian ja Kristuksen juhlat olivat saaneet muotonsa ja sisältönsä.
Raamattutaustaisia juhlia ovat:
- Kristuksen syntymä (Matteus 1:18 – 24, Luukas 2:1-20)
- Kristuksen kaste, Teofania (Matteus 3:13-17, Markus 1:9-11, Luukas 3:21-22)
- Kristuksen temppeliin käynti (Luukas 2:22 – 40)
- Neitsyt Marian ilmestys (Luukas 1:28-38)
- Lasaruksen lauantai (Johannes 1: 1-43)
- Palmusunnuntai (Johannes 12:1 – 18)
- Kristuksen kuolleista ylösnousemus (Matteus 28:1-15, Markus 16:1-8, Luukas 24:1-12, Johannes 20: 1-8)
- Helatorstai (Matteus 28: 16-20, Luukas 24: 50-52)
- Helluntai (Apostolien teot 2:1-13)
- Kristuksen kirkastuminen (Matteus 17:1-9, Markus 9:2-9, Luukas 9:28-36, 2. Pietarin kirje 1:16-19)
Kirkon perinteeseen liittyvät juhlat:
- Ristin ylentäminen
Raamatun ulkopuolisiin teksteihin perustuvat juhlat (Apokryfikirjat):
- Neitsyt Marian syntymä (apostoli Jaakobin evankeliumi)
- Neitsyt Marian temppeliin käynti (apostoli Jaakobin evankeliumi)