Pyhät perinteet

Valmistautumisviikot ja suuren paaston sunnuntait

Ennen suuren paaston alkua on kolme valmistautumisviikkoa ja kolme niihin liittyvää valmistussunnuntaita. Jokaisella sunnuntailla on oma hengellinen sanomansa ja ohjeensa paastokilvoittelun aloittamiseksi. (Paastoamisesta lisää esimerkiksi sivulla tsasouna.net)

Sakkeuksen sunnuntai aloittaa viikon, joka on ennen varsinaista valmistautumisviikkojen alkamista. Tämän sunnuntain sanoma toimii ikään kuin herättelijänä ennen valmistautumisajan alkua. Se kertoo kaipuusta Jumalaa kohtaan, sillä Jeesuksen nähdäkseen Sakkeus kiipesi puuhun.  (Lisätietoa sivulla ortodoksi.net)

Ensimmäisen valmistautumisviikon aloittaa publikaanin ja fariseuksen sunnuntai. Sen teema on nöyryys, joka on mielenmuutoksen lähtökohta. Tästä kertoo Luukkaan evankeliumin (Luuk. 18:10–14) vertaus publikaanista ja fariseuksesta, kun he olivat rukoilemassa temppelissä. (Lisätietoa ortodoksi.net)

Toisen valmistautumisviikon sunnuntai on nimetty tuhlaajapojan sunnuntaiksi hänestä kertovan vertauksen mukaan (Luuk. 15:11 – 32). Sen teema on takaisinpaluu ja asioiden saattaminen ennalleen katumuksen kautta. Keskeisintä on kuitenkin isän rakkaus katuvaa poikaa kohtaan. (Lisätietoa ortodoksi.net)

Kolmas valmistautumisviikon sunnuntai on tuomiosunnuntai. Nimestään huolimatta Raamatun kertomus viimeisestä tuomiosta (Matt. 25:31–46) on sanomaltaan lohdullinen, se korostaa Kristuksen rakkautta ihmisiä kohtaan. Se antaa neuvoja, miten toimia lähimmäisen ja viime kädessä Kristuksen auttamiseksi ja korostaa lähimmäisenrakkautta. Sunnuntaita edeltävä lauantai on vainajien muistelupäivä eli sielujen lauantai. Tästä viikosta alkaa myös ruokapaasto eli luovutaan liharuoista. Tämän vuoksi sunnuntaita kutsutaan myös lihapyhälaskuksi. (Lisätietoa ort.fi)

Suuren paaston sunnuntait

Suuren paaston kuusi varsinaista paastoviikkoa ovat kirkon hengellinen matka kohti Kristuksen ylösnousemuksen juhlaa, pääsiäistä. Viiden paastosunnuntain teemat ovat ohjeita, esimerkkejä ja rohkaisua antavia tukipylväitä kirkon jäsenille.

Laskiaissunnuntai eli sovintosunnuntai aloittaa paaston ensimmäisen viikon. Nimensä mukaisesti silloin tapahtuu kaksi asiaa: aloitetaan eli laskeudutaan paastoon ja kirkossa ehtoopalveluksessa pappi ja seurakuntalaiset pyytävät toisiltaan anteeksi eli tehdään sovinto ennen paaston aloittamista. Kirkon tekstiilien väri vaihtuu violetiksi eli katumuksen väriksi. Sunnuntaita kutsutaan myös maitopyhälaskuksi eli paaston ajaksi luovutaan myös maitotuotteista. (Lisätietoa ortodoksi.net)

Ortodoksisuuden sunnuntai aloittaa toisen paastoviikon. Se on samalla myös ensimmäinen varsinainen paastosunnuntai. Silloin muistellaan sitä, kuinka ikonien ja pyhäinjäännösten kunnioittamisen kieltänyt harhaoppi kumottiin vuonna 787 Nikean ekumeenisen kirkolliskokouksen päätöksellä. (Lisätietoa ort.fi)

Toinen paastosunnuntai on omistettu Pyhän Gregorios Palamaksen muistolle. Pyhä Gregorios Palamas toimi 1300-luvulla Tessalonikan arkkipiispana Kreikassa. Hänet tunnetaan hesykasmin eli hiljaisen, sydämen rukouksen isänä.  Rukous tunnetaan nimellä ”Jeesuksen rukous”. Siinä toistetaan lakkaamatta: ”Herra Jeesus Kristus, Jumalan poika, armahda minua syntistä. Aamen.” (Lisätietoa ort.fi).

Ristin kumartamisen sunnuntai aloittaa neljännen paastoviikon. Se on paaston puolivälissä. Ristissä tiivistyy pääsiäisen sanoma – Kristuksen kärsimys, kuolema ja ylösnousemus. Kirkkosalin etuosassa oleva risti siirretään lauantain vigiliassa kirkon keskelle. Jos se ei ole mahdollista, risti tuodaan kirkon keskellä olevan analogin päälle. Kirkkokansa käy kunnioittamassa sitä maahan kumartaen ja suudellen. (Lisätietoa ort.fi).

Pyhittäjä Johannes Siinailaista muistellaan viidennen paastoviikon aloittavana sunnuntaina. Hän syntyi ilmeisesti vuonna 579 ja kuoli vuonna 649. Aluksi hän eli erakkona, mutta viimeiset vuotensa hän vietti Siinain Pyhän Katariinan luostarin igumenina. Hän kirjoitti kirjan ”Hyveiden portaat”. Se on opaskirja siitä, miten hyveiden kautta voi edetä kohti Jumalan valtakuntaa. Hyveitä ovat muun muassa nöyryys, katumus, kuuliaisuus, lähimmäisten kunnioitus ja rukous. Hengellisen elämän ensimmäisellä askelmalla ihmisen tulisi hylätä turhanpäiväinen elämä. Usko, toivo ja rakkaus ovat hyveiden korkein askelma. Monien bulgarialais- tai romanialaiskirkkojen ulkoseiniä koristava maalaus ”Paratiisiin portaat” perustuu ”Hyveiden portaat”- kirjan tekstiin. (Lisätietoa ort.fi).

Kuudennen paastoviikon sunnuntaina muistellaan Maria Egyptiläistä. Hän eli 500-luvulla Egyptissä. Maria Egyptiläinen vietti nuoruudessaan syntistä ja turmeltunutta elämää hankkien elantonsa prostituutiolla. Hän kuitenkin teki mielenmuutoksen 29 vuoden iässä matkatessaan Aleksandriasta pyhiinvaeltajien mukana Jerusalemiin pääsiäisjuhlille. Hän katui aikaisempaa elämäntapaansa ja kilvoitteli erämaassa useita vuosikymmeniä ennen kuolemaansa. Marian elämä on esimerkki siitä, että Jumalan avulla voi muuttaa elämänsä suunnan parempaan. (Lisätietoa ort.fi)