Sanasto
aamupalvelus
Vigiliapalveluksen toinen osa.
alttaritaulu
Luterilaisen kirkon alttaripäädyssä oleva maalaus. Tavallisesti siihen on kuvattu ristiinnaulittu Kristus tai muu aihe Uudesta testamentista. Alttaritaulu voi olla myös veistos.
analogi
Kirkon apupöytä. Korkea, kapea ja tasoltaan kalteva. Analogilla pidetään ikoneja ja kirjoja.
antifoninen kirkkolaulu
Kaksi kirkkokuoroa laulaa kirkkoveisuja vuorotellen.
apostoli
Tarkoittaa lähettilästä. Jeesuksen kutsumia opetuslapsia kutsuttiin apostoleiksi. Apostolit levittivät kristinuskoa.
arkkipiispa
Ortodoksisen tai luterilaisen kirkon piispan arvonimi.
Bysantti
Rooman valtakunnan itäinen osa.Ortodoksisuus oli Bysantin merkittävin uskonto.
diakoni
Pappeuden ensimmäinen aste ortodoksisessa kirkossa. Diakonin tehtävä on auttaa jumalanpalveluksissa.
ehtoopalvelus
Vigiliapalveluksen ensimmäinen osa.
ektenia
Papin tai diakonin jumalanpalveluksessa lukema rukoussarja.
ensimmäinen hetki
Vigiliapalveluksen kolmas osa.
epistola
Epistola tarkoittaa suomeksi kirjettä. Epistolat ovat osa Uutta testamenttia. Niitä luetaan jumalanpalveluksessa. Suurimman osan epistoloista on kirjoittanut apostoli Paavali. Ne kertovat kristinuskon alkuajoista.
epitrakiili
Liturginen vaate, jota käyttävät papit ja piispat. Se on kaulan ympäriltä eteen laskeutuva vaate, jota käytetään kaikissa jumalanpalveluksissa ja sakramenttien toimittamisessa.
evankeliumi
Raamatussa Kristuksesta kertova teksti. Uuden testamentin neljää ensimmäistä kirjaa kutsutaan
evankeliumeiksi. Niiden kirjoittajat ovat Matteus, Markus, Luukas ja Johannes. Evankeliumi luetaan jumalanpalveluksessa epistolan jälkeen. Evankeliumi tarkoittaa suomeksi hyvää sanomaa.
evankeliumikirja
Kirja, joka sisältää Matteuksen, Markuksen, Luukkaan ja Johanneksen evankeliumit. Evankeliumikirjaa säilytetään pyhällä pöydällä alttarissa.
gregoriaaninen ajanlasku
Katolisen ja protestanttisen kirkon käyttämä kalenteri kirkkovuoden juhlien määrittämisessä. Myös Suomen ortodoksinen kirkko noudattaa myös tätä ajanlaskua. Yleisimmin maailmassa käytössä oleva ajanlaskutapa.
herätysliike
Luterilaisuudesta lähtöisin olevia kansanliikkeitä. Niihin liittyy hurmoksellisia kokemuksia ja ne voivat korostaa jotain tiettyä
kristinuskon periaatetta. Herätysliikkeille on ominaista vahva johtaja ja jäsenten sitoutuneisuus.
hiippakunta
Kirkollinen hallinnollinen alue, joka muodostuu seurakunnista.
igumeni
Miesluostarin johtaja.
igumenia
Naisluostarin johtaja.
ikoni
Kreikkalaista alkuperää oleva sana tarkoittaa kuvaa. Kirkossa ikoneilla tarkoitetaan pyhiä kuvia, jotka esittävät kirkon pyhiä henkilöitä.
ikonostaasi
Kuvaseinä, jossa on ikoneja. Ikonostaasi on alttarin ja kirkkosalin välissä.
juliaaninen ajanlasku
Slaavilaisen ortodoksisen kirkon käyttämä kalenteri kirkkovuoden juhlien määrittämisessä.
kanoni
Kirkkojuhlan sisällöstä kertova kirkkoveisu.
kansankirkko
Suurin osan maan väestöstä kuuluu tähän kirkkoon tai sillä on lakiin perustuva erityisasema.
Karjalan valistajat
Perustivat Karjalaan luostareita ja levittivät niiden kautta ortodoksista uskoa Karjalan alueella. He ovat Sergei ja Herman Valamolainen, Arseni Konevitsalainen, Aleksanteri Syvärilainen, Trifon Petsamolainen ja Herman Alaskalainen.
kirkollisvero
Kansankirkon jäseniltä kerättävä maksu kirkon toimintaa varten.
kolttasaamelainen
Lapissa asuva alueen ainoan alkuperäisen vähemmistökansan edustaja. Kolttasaamelaisia asuu myös Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Uskonnoltaan he ovat ortodokseja. Heillä on oma kieli ja kulttuuri.
konfirmaatio
Kirkon jäseneksi kastetun uskon vahvistaminen ja hänen uuden elämänvaiheensa siunaaminen. Konfirmaatio antaa oikeuden tulla kummiksi.
kontakki
Kirkkojuhlan sisällöstä kertova kirkkoveisu.
Koraani
Muslimien pyhä kirja.
kripari
Sana on lyhennys kristinopin leirikoulusta. Se on rippikoulua vastaava toimintamuoto noin 15-vuotiaille nuorille. Ortodoksisessa kirkossa siihen osallistuminen on vapaaehtoista. Kirkollinen avioliittoon vihkiminen ei edellytä kriparin käymistä.
kristillisperäinen yhteisö
Yhteisön toiminnassa ja opetuksessa kristinuskon joitakin piirteitä, mutta yhteisö ei noudata kristinuskon perusoppeja.
Kristus
Kreikkalaista alkuperää oleva sana, joka tarkoittaa Voideltu. Vanhan testamentin aikaan kuninkaat voideltiin virkaansa öljyllä. Jumalan Pojasta, Jeesuksesta käytetty nimitys.
kummi
Ortodoksiseen kirkkoon kastetun hengellinen ohjaaja.
lainoppinut
Juutalaisen lain asiantuntija.
lampukka
Ikonin edessä pidettävä pieni öljylamppu.
lehteri
Luterilaisen kirkkorakennuksen toinen kerros, parveke. Sen takaosassa ovat tavallisesti urut ja tila kirkkokuorolle.
liturgia
Sunnuntaisin ja kirkon juhlapäivinä toimitettava ortodoksisen kirkon ehtoollisjumalanpalvelus.
Messias
Hebreankielistä alkuperää oleva sana, joka tarkoittaa Voideltua. Vanhan testamentin aikaan kuninkaat voideltiin virkaansa öljyllä. Jumalan Pojasta, Jeesuksesta käytetty nimitys.
messu
Luterilaisen tai katolisen kirkon ehtoollisjumalanpalvelus.
metropoliitta
Hiippakunnan piispan arvonimi.
mitra
Piispan ja luostarin johtajan käyttämä päähine. Se on valmistettu metallista ja on usein runsaasti koristeltu. Muistuttaa kruunua.
moskeija
Islaminuskoisten temppeli, jossa rukoillaan.
muistelupöytä
Kirkon etuosassa, yleensä salin pohjoisella seinustalla oleva matala pöytä, johon voidaan laittaa tuohus sen päällä olevan levyn päälle. Levyn takaosassa on metallinen risti, johon on kuvattu Kristus ristiinnaulittuna. Tuohus sytytetään kuolleiden omaisten tai ystävien muistoksi.
noviisi
Luostarielämän harjoittelija.
nunna
Naisluostarin jäsen.
näkymätön seurakunta
Ortodoksisen kirkon opetus ihmisen paikasta hänen kuolemansa jälkeen.
oktoehos
Kirkon jumalanpalvelukissa käytettävä jumalanpalveluskirja. Se sisältää viikonpäivien muuttuvat tekstit kahdeksan sävelmäjakson sarjassa. Sävelmistön veisut ja tekstit toistuvat kahdeksan viikon välein.
opetettavien liturgia
Liturgiapalveluksen toinen osa. Siihen kuuluu useita rukoussarjoja eli ektenioita sekä opetustekstejä Raamatusta.
orari
Diakonin pukuun kuuluva kapea nauha, joka kulkee olkapään yli.
ortodoksi
Kreikkalaista alkuperää oleva sana tarkoittaa oikein ylistävää, oikein opettavaa. Vuoden 1054 jälkeen ortodoksi-sanalla tarkoitetaan idän kristillisen kirkon edustajaa.
paavi
Katolisen kirkon johtaja. Hän asuu Vatikaanissa, Roomassa.
panihida
Muistelupöydän edessä toimitettava rukouspalvelus kuolleen henkilön puolesta.
patriarkaatti
Ortodoksisen kirkon hallinnollinen alue, jota johtaa patriarkka. Patriarkaatin alaisuuteen kuuluu muita ortodoksisia kirkkoja, ei kuitenkaan muita patriarkaatteja. Konstantinopolin patriarkaatin asema on ensimmäinen muihin verrattuna.
patriarkka
Patriarkaattia johtavan piispan arvonimi.
pieni vedenpyhitys
Kirkkosalissa toimitettava palvelus veden siunaamiseksi.
polvistumisjakkara
Katolisessa kirkossa rukousta varten penkkirivien edessä oleva matala tuoli, jossa ei ole selkä- eikä käsinojia.
ponomari
Tarkoittaa kirkon apulaista tai alttariapulaista. Hän auttaa jumalanpalveluksissa, mutta ei kuulu papistoon.
ponomarikerho
Seurakunnallinen toimintamuoto, jossa opetetaan kirkon alttariapulaisia avustamaan jumalanpalveluksissa.
praasniekka
Ortodoksisen kirkon temppelijuhla.
profeetta
Sana tarkoittaa Jumalan sanan vastaanottamista. Profeetat toimivat sekä ennustajina että julistajina.
proskomidi
Liturgiapalveluksen ensimmäinen osa, jonka aikana pappi valmistelee alttarissa ehtoollislahjat.
protestanttinen kirkko
Uskonpuhdistuksen eli reformaation seurauksena katolisesta kirkosta eronnut kristinuskon haara.
Pyhä Kolminaisuus
Kristillisen kirkon opin perusta. Kirkko opettaa, että on vain yksi Jumala, mutta siinä on kolme persoonaa.
Ne ovat Isä (Jumala), Poika (Jumala) ja Pyhä Henki (Jumala).
pyhäinpäivä
Luterilaisen kirkon juhlapäivä. Kuolleiden lähiomaisten muistopäivä.
pyhäkoulu
Seurakunnallinen toimintamuoto lapsia varten.
resitatiivi
Puhelaulutapa, jolla jumalanpalveluksissa luetaan rukouksia.
rippikoulu
Luterilaisen kirkon jäsenet käyvät rippikoulun noin 15-vuoden iässä. Rippikoulu on luterilaisen kirkon kasteopetusta. Sen päätteeksi on konfirmaatio. Kirkolliseen avioliittoon vihkiminen edellyttää rippikoulun käymistä.
rippituoli
Katolisessa kirkossa oleva kaksiosainen koppi katumuksen eli ripittäytymisen sakramenttia varten. Pappi ja ripittäytyjä voivat keskustella väliseinässä aukon kautta.
saarna
Papin tai piispan pitämä opetuspuhe jumalanpalveluksessa. Tavallisesti siinä tarkastellaan ja selitetään päivän evankeliumin sisältöä.
saarnatuoli
Luterilaisen kirkon etuosassa oleva, portailla varustettu puhujakoroke. Yleensä se on kirkon etuosan vasemmassa laidassa. Se voi olla avoin tai katettu. Pappi pitää saarnan saarnatuolista tai lukee sieltä kirkollisia tiedotuksia.
sakramentti
Kristillisen kirkon pyhä toimitus. Eri kirkoilla sakramenttien lukumäärä ja määritelmä voivat vaihdella. Ortodoksisessa kirkossa sakramentteja kutsutaan mysteerioiksi eli salaisuuksiksi. Ne ovat näkyviä toimituksia, joissa näkymättömästi välittyy Jumalan armo ja Pyhän Hengen lahja.
sapatti
Juutalaisten viikoittainen lepopäivä, lauantai.
seurakunta
Kirkollinen hallinnollinen alue. Hiippakunnan osa.
suitsuke
Havupuun pihkasta tehty tuoksuva aine, jota käytetään jumalanpalvelusten yhteydessä rukoustuoksuna.
suuret juhlat
Ortodoksisen kirkon kirkkovuoden kaksitoista Kristuksen tai Neitsyt Marian elämään liittyvää juhlapäivää. Pääsiäinen kuuluu myös suuriin juhliin.
suuri vedenpyhitys
Luonnonveden ääressä toimitettava palvelus veden siunaamiseksi.
suuri viikko
Viikko ennen pääsiäistä. Suomessa käytetään myös nimityksiä piinaviikko, kärsimysviikko ja hiljainen viikko. Suuri viikko päättyy pääsiäiseen.
synagoga
Juutalaisten rukoushuone.
tataari
Venäjältä 1900-luvun alussa Suomeen saapunut islaminuskoinen henkilö. Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa asuva kansa.
Toora
Juutalaisuuden pyhä kirja. Se koostuu Vanhan testamentin viidestä Mooseksen kirjasta.
tropari
Kirkkojuhlan sisällöstä kertova kirkkoveisu.
tsasouna
Ortodoksisen kirkon rakennus, jossa toimitetaan rukouspalveluksia. Rukoushuone.
tuohus
Mehiläisvahasta tehty kapea kirkkokynttilä.
Tuonela
Tuonela on paikka, jonne kuolleet menevät odottamaan viimeistä tuomiota. Pääsiäisikoni kuvaa kuinka Jeesus nousi pois Tuonelasta.
uskonpuhdistus
Reformaatio. Katolisen kirkon oppeja vastustanut liike, joka syntyi 1500-luvulla Saksassa. Uskonpuhdistuksen alkuunpanijana oli saksalainen pappi Martti Luther.
uskovaisten liturgia
Liturgiapalveluksen kolmas osa, jonka aikana toimitetaan ehtoollisen sakramentti.
vigilia
Lauantaisin ja juhlapäivien edellä illalla toimitettava jumalanpalvelus.
virrelmä
Kirkkojuhlan sisällöstä kertova kirkkoveisu.
ylipappi
Juutalaisessa perinteessä henkilö, joka toimi Jumalan ja ihmisten välimiehenä. Ylipappi osallistui vain suurien juhlien jumalanpalveluksiin. Jerusalemin temppelin aikaan vain ylipapilla oli lupa mennä temppelin kaikkein pyhimpään osaan uhraamaan kansan puolesta.