Ortodoksisuuden tulo Suomeen
Jeesuksen opetuslasten lisäksi apostoli Paavalilla oli keskeinen asema kristinuskon leviämisessä. Apostoli Paavali, pakananimeltään Saulus, teki kolme lähetysmatkaa vuosina 45–58. Sauluksesta tuli kristitty kohdatessaan matkalla Damaskokseen näyssä Kristuksen. Ensimmäisellä lähetysmatkallaan hän kävi muun muassa Kyproksella seuranaan apostoli Barnabas. Paavalia pidetään kristinuskon vakiinnuttajana Kyproksella. Toisella matkallaan Paavali kävi muun muassa Ateenassa, Korintissa, Efesoksessa ja Pohjois-Kreikassa. Kolmannen matkan kohteet olivat Paavalin aiemmin perustamia seurakuntia. Neljäs matka alkoi Jerusalemista. Se vei Paavalin Rodoksen, Kreetan, Maltan ja Sisilian kautta vankeuteen Roomaan.
Legendan mukaan apostoli Pietari oli Rooman ensimmäinen piispa, mutta ilmeisesti hän vaikutti Välimeren itäisellä alueella. Apostoli Andreas on erityisesti Venäjän ortodoksiselle kirkolle tärkeä henkilö. Hän vaikutti kristinuskon leviämiseen Mustanmeren rannoilla. Tarinat kertovat hänen käyneen jopa Laatokan Valamon luostarissa. Apostoli Tuomas on vaikuttanut Intian kristillisen kirkon syntyyn. Apostoli Jaakob levitti kristinuskoa Espanjassa. Hänen hautansa sijaitsee Santiago de Compostelassa, joka on merkittävä pyhiinvaelluskohde.
Kristinuskon leviämisen kannalta käänteentekevä vuosi oli 313. Silloin myöhemmin kristityksi kääntynyt keisari Konstantinos Suuri teki kristinuskosta Rooman valtakunnassa laillisen uskonnon. Tästä käynnistyi kehitys, joka johti yleisten kirkolliskokousten kautta (325–787) ortodoksisen kirkon opin muotoutumiseen Bysantissa. Kristillinen kirkko jakaantui vuonna 1054 lännen katoliseen ja idän ortodoksiseen kirkkoon. Ortodoksinen kirkko on jatkanut jakamattoman ja apostolisen kirkon perinnettä. Paikalliskirkkona Suomen ortodoksinen kirkko toimii tämän perinteen jatkajana.
Tehtäviä verkossa (Ortoboxi)