15. Opiskelemme

Tavoitteet

  • Oppilas tutustuu islamin näkemykseen opiskelemisesta.

Keskustelu

  • Kysellään oppilaiden toiveammateista.
  • Pohditaan, miten saataisiin motivaatiota läksyjen tekoon, jos niiden tekeminen ei jonakin päivänä huvita.
  • Pohditaan, millaista olisi, jos ei olisi koulua eikä oppisi mitään.
  • Keskustellaan koulutuksen tärkeydestä ja siitä, miten se ei ole itsestäänselvyys kaikkialla. Esimerkiksi slummien lapset Intiassa ovat onnellisia päästessään muutamaksi tunniksi päivässä kouluun. Koulunkäynti auttaa heitä pääsemään eteenpäin elämässä. Unicefin sivuilta löytyy lisämateriaalia aiheesta.
  • Voidaan keskustella siitä, miten aiemmin muslimien piti matkustaa kauan ja hakea tietoa kaukaa. Tiedon hankkiminen oli työlästä ja vaikeaa, mutta kuitenkin sitä pidettiin tärkeänä. Tiedonhakumatkat saattoivat kestää vuosia. Nykyisin tiedon hankkiminen on helppoa ja nopeaa. Meillä on saatavilla kirjoja, ja tietokoneilla pääsee suuriin tietokantoihin. Miksi emme siis hanki enempää tietoa?

Jumala on kaiken tiedon lähde ja kaikki on Jumalan työtä. Koraani kehottaa tutkimaan Jumalan tekoja, ja siksi erityisesti luonnontieteet, tähtitiede ja lääketiede ovat olleet islamilaisessa maailmassa etusijalla. Tieto voidaan jakaa kahteen osa-alueeseen: tietoon ikuisesta (muun muassa Koraani, perimätieto, Profeetan elämäkerta, Jumala ja uskonnolliset tieteet) ja hankittu tieto (muun muassa taiteet, filosofiset tieteet, luonnontieteet ja käytännölliset tieteet). Molemmat osa-alueet ovat tärkeitä ja niiden on katsottu täydentävän toisiansa, vaikka joinakin aikakausina vain uskonnollisen tieteen on ajateltu olevan tärkeää.

Muslimit vaikuttivat paljon moniin tieteenaloihin ja kehittivät niitä 800-luvulta 1400-luvun loppuun. Muslimit käänsivät kreikkalaista tieteellistä kirjallisuutta arabiaksi ja kehittivät samalla tieteitä edelleen. Tällaisia tunnettuja tieteilijöitä olivat muun muassa ibn Sina, lääkäri ja filosofi, jonka teos Lääketieteen kaanon oli vielä 1600-luvulla lääketieteen perusteos Euroopassa, sekä al Khwarizmi, matemaatikko ja tähtitieteilijä, jonka tutkielma loi pohjan edelleen käytössä olevalle lukujen merkitsemistavalle.